Suden metsästys on tuoreen kanta-arvion pohjalta perusteltua

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti viime viikolla lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi metsästyslain muutoksista. Muutokset ovat osa valmistelua suden kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiseksi kiintiömetsästyksenä.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoi Luonnonvarakeskuksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa, että lausuntokierroksen aikana jatketaan metsästysasetuksen valmistelua.

Samalla jatketaan suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyä. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla suden suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä.

”Sen määrittämistä voidaan tehdä nyt Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ja Luken viitearvotyökalun avulla”, Niemi sanoo.

Kysymykseen siitä, onko susikanta Suomessa nyt sellaisella tasolla, että suden kannanhoidollinen metsästys on perusteltua, on Niemellä ytimekäs vastaus: ”On.”

Samaa mieltä on MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

”Uusi kanta-arvio vahvistaa kentän havainnot susikannan rajusta kasvusta, jota on tapahtunut jo useamman vuoden ajan.”

Luonnonsuojeluliiton mielestä yleisen sudenmetsästyksen aloittaminen on vielä ennenaikaista, sillä Luken vuonna 2022 tuottaman suden viitearvolaskurin mukaan Suomessa tulisi olla hieman yli 500 sutta, jotta Suomen susikannan perinnöllinen muuntelu ei heikkenisi.

Luonnonvarakeskuksen uusi kanta-arvio kuitenkin paljastaa, että Suomen susikanta on kasvanut selvästi. Yhtenä syynä tähän on Luonnonvarakeskuksen mukaan kattavammat havaintoaineistot kuin edellisinä vuosina.

Erikoistutkija Mia Valtonen kertoo, että erityisen huima muutos oli nähtävissä Tassu-havainnoissa.

”Pari- ja laumahavaintoja lähes 80 prosenttia enemmän edelliskauteen verrattuna. Pari- ja laumahavaintoja oli 2023–24 noin 3 400 kun taas 2024–25 niitä oli yli 6 000.

”Yli kolmen suden laumoja on huomattavan paljon enemmän verrattuna edelliseen. Havaintoja saadaan myös aiempaa laajemmalta alueelta”, Valtonen toteaa.

Tänä vuonna saatiin kerättyä myös aiempaa suurempi määrä DNA-näytteitä. Keräysjaksolla maastosta kerättiin yhteensä 1 334 ulostenäytettä, joista analysointi onnistui 73 prosentissa. Eri susiyksilöitä DNA-näytteistä löydettiin 331.

Luonnonvarakeskus toi nyt aiempaa enemmän esille myös sitä, kuinka paljon susikanta vaihtelee vuoden mittaan. Poronhoitoalueen ulkopuolella maaliskuussa Suomessa oli susia 394, toukokuussa 537 ja marraskuussa 472.

”Kanta-arvio annetaan maaliskuulle, jolloin susikanta on pienimmillään. Toukokuussa, kun pennut syntyvät, määrä taas on suurimmillaan. Marraskuussa susia on jotakin siltä väliltä. Toukokuussa susien määrä voi siis olla 1,5-2 kertainen maaliskuun määrään nähden”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Samu Mäntyniemi totesi tiedotustilaisuudessa.

Susikanta kasvaa Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 10 prosenttia vuodessa.

Lukessa kehitetty susikantaa kuvaava tietokonemalli auttaa ennustamaan kannan kokoa vuoden kierron aikana. Ennuste marraskuulle 2025 on arviolta 557 yksilöä (476–669) ja maaliskuulle 2026 arviolta 436 yksilöä (362–553). Maaliskuun 2027 susikannaksi ennustetaan 377–647 yksilöä.

Maaliskuun ja marraskuun välisen yli 120 suden erotuksen selittää Mäntyniemen mukaan talviajan kuolleisuusennuste, joka sisältää kaiken kuolevuuden eli luonnollisen kuolevuuden, liikenneonnettomuudet, vahinkoperusteiset luvat, poliisin määräykset ja mahdollisen laittoman tappamisen.

Luonnonvarakeskus myönsi tiedotustilaisuudessa, että aikaisempien vuosien kanta-arviot ovat olleet alakanttiin. Maaliskuun 2025 susikantaa koskeva havaintoaineisto osoitti susikannan olevan merkittävästi suurempi kuin maaliskuun 2024 kannaksi oli aikaisemmin arvioitu.

”Kanta-arviomalli korjaa takautuvasti aikaisempien vuosien arvioita. Edellisen vuoden kanta-arviota on päivitetty ylöspäin”, Samu Mäntyniemi totesi.