Sahateollisuus kärsii Lähi-idän kriisin vaikutuksista – ”Pitkittää negatiivista taloustilannetta ja synkistää näkymiä”

Sahateollisuus ry toteutti sahayrityksille kyselyn Lähi-idän kriisin vaikutuksista suhdanne- ja markkinatilanteeseen. Vastausten perusteella kriisi heijastuu laajalti myös Aasian markkinoihin.

Suomen sahayritysten tuotannosta noin 80 prosenttia viedään yli 70 maahan. Sahateollisuus ry:n 19.–23. maaliskuuta toteuttamassa kyselyssä paljastui, että kriisi vaikuttaa sahateollisuuteen ennen kaikkea logistiikan, kustannusten ja markkinaepävarmuuden kautta. Vaikutukset ovat lisäksi nopeita ja laaja-alaisia koko arvoketjussa.

Tilannetta ei helpota sekään, että useilla keskeisillä markkinoilla lopputuotteiden kysyntä on jo usean vuoden ajan ollut vaisua yleisen taloudellisen epävarmuuden ja matalan rakentamisaktiivisuuden vuoksi.

”Sahateollisuuden suhdannetilanne on ollut vaikea jo parin vuoden ajan. Kotimaan kustannustaso on ollut ja on edelleen raskas puuraaka-aineen korkean hinnan vuoksi ja kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla kysyntä on ollut laimeaa. Lähi-idän akuutti kriisi pitkittää negatiivista taloustilannetta ja synkistää sahateollisuuden näkymiä koko vuodelle”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto arvioi tiedotteessa.

Sahateollisuudelle Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue on perinteisesti ollut tärkeä markkina. Vuonna 2025 sahateollisuuden viennin arvo MENA-alueelle oli lähes 600 miljoonaa euroa.

Sahayrityksille logistiikka on raaka-ainehankinnan jälkeen toiseksi suurin kustannuserä. Kustannusten nousu heijastuu suoraan kannattavuuteen. Kyselyyn vastanneista 97 prosenttia kertoi logistiikkakustannusten kasvaneen, ja 90 prosenttia yrityksistä on kohdannut logistiikkahaasteita kriisin alkamisen jälkeen.

Rahti- ja kuljetuskustannukset ovat nousseet erityisesti polttoaineen hinnan nousun sekä merikuljetuksiin kohdistuvien riskilisien seurauksena. Myös konttiliikenteessä esiintyy viiveitä.

Kasvavat logistiikkakustannukset ja kuljetushäiriöt heijastuvat Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän lisäksi Aasian markkinoihin, jotka ovat sahateollisuudelle toinen merkittävä vientialue. Vuonna 2025 viennin arvo Aasiaan oli noin 500 miljoonaa euroa.

Suuri osa Itä-Aasiaan matkaavista rahtialuksista joutuu nyt Suezin kanavan sijaan kiertämään Afrikan ympäri, mikä kasvattaa sekä polttoainekustannuksia että kuljetusaikaa.

”Inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu olisivat myrkkyä rakentamisen aktiviteetille keskeisillä vientimarkkinoilla. Viennin veto vaatisi vakautta ja ennustettavuutta, joita nyt ei valitettavasti ole näköpiirissä”, Sahateollisuuden Aalto päättää.

Kysyttäessä kriisin vaikutuksia kuluvan vuoden suhdannenäkymiin peräti 87 prosenttia vastaajista arvioi vaikutuksen olevan negatiivinen. Yritykset pitävät suurimpina riskeinä kustannustason jatkuvaa nousua, jota on vaikea siirtää lopputuotteiden hintoihin, sekä keskeisten vientimarkkinoiden pitkittyviä häiriöitä.

Kriisin vaikutukset ulottuvat myös laajemmin talouteen ja sitä kautta sahateollisuuteen. Epävarmuuden kasvu heikentää investointeja ja rakentamista. Lisäksi korkojen nousu sekä inflaatiopaineet voivat edelleen vaimentaa kysyntää. Vastausten perusteella asiakkaiden päätöksenteko on jo hidastunut ja kauppoja on siirtynyt eteenpäin.

Sahateollisuus ry:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 30 sahayritysten ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä, pääosin myynnistä vastaavia johtajia ja toimitusjohtajia. Vastaajista 80 prosenttia arvioi kriisin vaikuttaneen jo nyt negatiivisesti liiketoimintaan, eikä yksikään vastaajista nähnyt kriisillä positiivisia vaikutuksia. Vientiluvut perustuvat Tullin tietokantoihin.