Euroopan unionilla on monisyinen rakenteellinen energiaongelma.
Sen ytimessä on toisaalta kaasu, josta Saksan ja Italian kaltaiset suuret teollisuusmaat ovat riippuvaisia vielä pitkään. Toisaalta kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu vain, jos fossiilisten energialähteiden käyttöä vähennetään.
Laajeneva ja pitkittyvä sota Lähi-idässä kärjistää nyt tätä ongelmaa samalla tavalla kuin Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa kärjisti.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu vain, jos fossiilisten energialähteiden käyttöä vähennetään.
Öljyn hinta ehti jo kivuta yli 100 dollariin tynnyriltä ja kaasusta maksettiin parin viikon takaiseen verrattuna yli kaksinkertaista hintaa.
Nousu todennäköisesti jatkuu, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei keksi hyvää syytä lopettaa sotaa Irania vastaan
Yhteistä EU-tason ratkaisua energiaongelmaan yritetään joka tapauksessa parsia kasaan. Poliittisesti se on jopa vielä vaikeampaa kuin vuosina 2022 ja 2023.
Persianlahti ei ole elintärkeä EU:n kaasuhuollolle. Kun toimitukset Venäjältä loppuivat, vaihtoehdoiksi tulivat ennen muuta Norja ja Yhdysvallat.
Siksi Lähi-idän kriisi ei aiheuta Euroopalle samanlaista välitöntä kaasupulaa kuin esimerkiksi maailman toiseksi suurimmalle kansantaloudelle Kiinalle.
Lähi-idän kriisi ei aiheuta Euroopalle samanlaista välitöntä kaasupulaa kuin Kiinalle.
Noin kolmannes Kiinan käyttämästä kaasusta tulee Persianlahdelta Hormuzinsalmen kautta. Viimeksi kuluneen puolentoista viikon aikana on tullut huonosti, jos ylipäätään on.
Euractiv-verkkosivuston mukaan Brysselissä alkuviikosta vieraillut kansainvälisen energiajärjestö IEA:n johtaja Fatih Birol varoitti, että Aasian ja Euroopan välille voi jo lähipäivinä syttyä LNG-kaasun hintaa nostava ”tarjoussota”.
EU:ssa sähkön markkinahinnan määrää viimeinen kysynnän tyydyttämiseksi tarvittava tuotantomuoto. Lähes poikkeuksetta se on kaasuvoima.
Vaikka suurin osa sähköstä tuotetaan EU-alueella jo edullisemmilla uusiutuvilla energiamuodoilla, käytössä olevan hintajärjestelmän vuoksi kallein, eli kaasu nostaa sähkön hinnan korkeaksi.
Saksalainen kotitalous maksaa kilowattitunnista lähes kaksi kertaa enemmän kuin suomalainen.
Kaasusta riippuvaisissa maissa sekä kotitaloudet että teollisuus maksavat sähköstä keskimäärin kaikkein korkeinta hintaa.
Eurostatin viimeisimpien tilastojen mukaan saksalainen kotitalous maksoi kilowattitunnista lähes kaksi kertaa enemmän kuin suomalainen.
EU-komissio yrittää nyt samanaikaisesti esittää ratkaisuja sekä akuuttiin energian ja sähkön hinnan nousuun että pysyvämpään rakenteelliseen energiaongelmaan.
Marginaalihintajärjestelmän muuttaminen tuskin onnistuu.
Osa jäsenmaiden raskaasta teollisuudesta yrittää kääntää tämänkin kiven sähkön hinnan laskemiseksi. Energiayhtiöt taas pitävät järjestelmän kannustinvaikutusta, eli uusiutuvien käytön lisäämistä, tärkeänä.
Kaasusta riippuvaiset maat, Saksa ja Italia etunenässä, painaisivat kilpailukyvyn parantamiseksi jarrua fossiilienergian hintaa nostavassa EU:n ilmastopolitiikassa.
Ne vaativat, että päästöoikeuksien hintaa päästökaupassa lasketaan tai että koko päästökauppa pannaan osittain jäähylle. Se laskisi kaasun ja samalla sähkön hintaa.
Saksan ja Italian oikeistovetoiset hallitukset ovat pikemminkin lisäämässä kuin vähentämässä kaasun käyttöä energialähteenä ja säätövoimana.
Poliittisesti vaaka näyttää kallistuvan ilmastopolitiikkaa jarruttavien puolelle.
Ranskan ja Espanjan johtama maaryhmä, johon myös Suomi soveltuvilta osin kuuluu, puolustaa päästökauppaa. Sekä Espanjan että Ranskan mielestä ainoa oikea vastaus ongelmiin on uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen, myös ydinvoiman käytön lisääminen
Poliittisesti vaaka näyttää EU-maiden keskuudessa ja myös Brysselin lainsäädäntökoneistossa kallistuvan ilmastopolitiikkaa jarruttavien puolelle..
EU-parlamentin oikeistoenemmistölle edellisen komission vihreän siirtymän ohjelma on ollut punainen vaate. Siksi myös päästökaupan loiventamiselle löytyy kannatusta.
Komissiossa puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen, puoltaa päästökaupan lieventämistä. Ilmastopolitiikasta vastaava espanjalainen varapuheenjohtaja Teresa Ribera on toista mieltä.
Ristivetoa EU:ssa ei vähennä se, että fossiilisten polttoaineiden hintojen nousun yksi suurista hyötyjistä on Ukrainaa moukaroiva Venäjä ‒ Euroopan entinen tärkein kaasun toimittaja.
