
Lauantaiaamuna tapahtui se, jota asiantuntijat olivat ennakoineet. Yhdysvallat ja Israel iskivät massiivisilla ilmaiskuilla Iraniin tuhotakseen maan ydinasehankkeen ja vaihtaakseen hallinnon.
Iranin hallinto on sekoitus politiikkaa ja uskontoa. Korkeinta valtaa on käyttänyt korkein uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei. Keinoja kaihtamattomilla otteillaan hallinnut Khamenei kuoli iskuissa. Surmansa sai myös joukko korkea-arvoisia johtajia ja upseereita.
Esimerkki Khamenein hallinnon brutaaliudesta nähtiin laajojen mielenosoitusten tukahduttamisessa alkuvuonna. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvioineet kuolleiden määrän nousseen tuhansiin. Hallinto on pyrkinyt vaientamaan opposition verisesti aiemminkin.
Lähiajat näyttävät, millainen vaikutus iskuilla ja Iranin vastatoimilla on. Lähi-itä on monitahoinen kudelma, jossa yhden palasen liikahtaminen voi vaikuttaa moneen asiaan, kuten Gazan ja Länsirannan tilanteeseen.
Iraniin kohdistuneet iskut vaikuttavat myös Eurooppaan alkaen öljyn hinnasta. Noin viidesosa maailman öljystä kulkee Hormuzinsalmen kautta. On mahdollista, että myös suomalaisten autoilijoiden ja öljylämmittäjien on varauduttava ainakin lyhytaikaiseen kulujen nousuun. Pitkään jatkuessaan kriisi lisäisi epävarmuutta maailmantaloudessa, mikä olisi myrkkyä Suomen orastavalle kasvulle.
Iran on Venäjälle tärkeä liittolainen. Sen kyky aseistaa Venäjää esimerkiksi drooneilla voi heikentyä. Presidentti Vladimir Putin saattaa toisaalta rohkaistua Donald Trumpin voimapolitiikasta, josta esimerkkejä ovat myös iskut Venezuelaan ja puheet Grönlannin valtaamisesta. Trumpilta sopii toivoa Venäjän painostamisessa rauhaan samanlaista tahtoa kuin hän on osoittanut muualla. Toistaiseksi Trump on päästänyt Putinin helpolla.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laittomat iskut Iraniin voivat lisätä turvallisuutta, jos ne lamauttavat maan ydinasepyrkimykset ja johtavat ihmisoikeuksia kunnioittavaan hallintoon. Lähi-idästä on valitettavasti esimerkkejä myös diktatuurin korvautumisesta toisella diktatuurilla.