Suomenpystykorva on alun perin kaiken riistan koira. Se haukkuu metsäkanalintujen lisäksi muun muassa näätää ja suurriistaa. Kuva: Kari Lindholm
Näätä löytyy jälkien päästä – jäljitys vaatii hankiaapisen erinomaista hallintaa
Näädän metsästys jäljittämällä on suomalaisen eränkäynnin kuningaslaji, jossa kysytään kovaa kuntoa ja erätaitoja.TilaajalleSotkamo
Taisto Koistinen tietää, että asiansa osaava suomenpystykorva on korvaamaton apulainen näädän metsästyksessä. Kuva: Kari LindholmSotkamolaisella ammattimetsästäjä Taisto Koistisella on 40 vuoden kokemus näädän jäljittämisestä hiihtämällä. Metsästyskaverina Koistisella on turkisriistasta kiinnostunut suomenpystykorva, jota ilman saalis kutistuisi murto-osaan nykyisestä.
”Eihän tässä saalis mikään pääasia ole, mutta kymmenkunta näätää talvessa on jäljityspyynnin tavanomainen tulos. Pyyntirautoja käytän ainoastaan yleisten teiden lähistöllä, jossa koiraa ei voi päästää irti.”
Koistinen huomauttaa, että nykyinen metsätieverkosto on suureksi avuksi metsästykselle verrattuna harrastuksen alkuaikoihin 1980-luvulla, jolloin tiestöä oli huomattavasti harvemmassa, ja pyyntiin lähdettiin usein kotipihalta.
”Hyvällä tuurilla näätä löytyy puusta jo muutaman sadan metrin päästä metsätiestä, mutta usein sitä joutuu jäljittämään kilometrikaupalla. Näätä voi liikkua yön aikana jopa kymmeniä kilometrejä.”
Jäljityspyynnin onnistuminen perustuu näädän yöjälkien löytämiseen. Pyyntiin kannattaa lähteä lumisateiden tauottua, jolloin vanhemmat jäljet ovat peittyneet ja vain tuoreet ovat näkyvillä.
Koistisen taktiikkana on ajella autolla metsäteitä pitkin aamuhämärissä ja pitää silmällä näädän tienylitysjälkiä.
”Kun tuore jälki löytyy, hiihdän näädän ensin mahdollisimman pieneen rinkiin. Sitten päästän koiran jäljelle ja lähden suksimaan parivaljakon perään.”
Näätä on todellinen mestari sekoittamaan jälkensä ja eksyttämään seuraajansa. Otuksen kulkusuunnan selvittäminen vaatii hankiaapisen erinomaista hallintaa.
”Kun näätä nousee puuhun, siinä vaiheessa koirasta on valtavasti apua. Hyvä koira pystyy seuraamaan puusta toiseen liikkuvaa eli puittavaa näätää. Puista tippuu lunta ja kariketta, joista koira saa vainun.”
Jos näätä majailee lauhalla kelillä oravanpesässä, voi otuksen olinpaikka jäädä monelta koiralta selvittämättä. Koiran taidot kehittyvät tässäkin iän myötä.
”Näätä löytyy puusta ilmavainulla. Pesässä oleva näätä ei yleensä liiku, jolloin siitä ei lähde ääntä.”
Kovalla pakkasella näätä pyrkii suojaan maan alle, ja koira nousee jälleen korvaamattomaan rooliin.
”Koira haistelee ensin reiän, josta näätä on mennyt sisään. Sitten se tekee kaarroksen paikan ympärillä ja löytää näädän sijainnin lumen läpi rapinan perusteella”, Koistinen selvittää.
Metsästäjän työnä on kaivella näädän kulloistakin tyyssijaa lapiolla ja painostaa koiran merkkaama kultakurkku liikkeelle.
Lopulta näätä pakenee ahdistelijoitaan puuhun, jossa se jää koiran haukuttavaksi ja metsästäjän ammuttavaksi. Koistinen käyttää näädän metsästyksessä itse lataavaa haulikkoa.
”Näädästä tulee hyvä asustenahka, mutta sen rahallinen arvo on vähäinen. Metsästän näätää riistanhoidollisista syistä”, Taisto Koistinen sanoo. Kuva: Kari LindholmKoiratutkasta on hyötyä paitsi koiran seuraamisessa, myös kosteikkojen rajojen paikallistamisessa.
”Lyijyhaulit on vaihdettava korvaaviin hauleihin ennen kosteikoksi merkitylle maastoalueelle menemistä.”
Näädän metsästäminen on Koistiselle eräkäyntiä ja riistanhoitoa, eikä näädän nahalla ole enää suurta rahallista arvoa.
”Pyynti näkyy syksyllä runsaampina pienriistakantoina, ja kiitos tulee sen kautta.”
Koirien kiinnipitovelvollisuus alkaa maaliskuun alussa, mutta metsästyslain 51. pykälän nojalla tästä velvollisuudesta saadaan poiketa, kun metsästyksessä käytetään muuta kuin ajavaa koiraa.
Elokuun alussa käynnistynyt näädän metsästyskausi päättyy maaliskuun lopussa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
