
Vielä viime vuonna Itä-Suomessa poltettiin paljon venäläistä haketta, mutta sota Ukrainassa on kääntänyt nopeasti energiahuollon toimintatapoja. Venäläisistä polttoaineista luovutaan, kotimaisen turpeennoston alasajoa ollaan keskeyttämässä ja paikallista energiapuuta halutaan ostaa kiivaammin kuin koskaan ennen.
"Energiapuun kysyntä on Itä-Suomessa nyt rajua. Meille tulee viikoittain ja jopa päivittäin uusia kyselyitä, voimmeko toimittaa energiapuuta", kertoo Karjalan Puukauppojen toimitusjohtaja Mika Lappalainen. Karjalan Puukaupat on metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan puukauppayhtiö.
Kevään aikana tapahtunut muutos on ollut jyrkkä. "Pohjois-Karjalassa energiapuumarkkinaa ei ole tähän mennessä käytännössä ollut lainkaan. Puuenergiasta 90 prosenttia on tuotettu venäläisellä hakkeella."
Metsänomistajille tilanne on uusi, sillä energiapuun myynti ei ole yhtä tuttua kuin tukkien ja kuitupuun kauppa. Lappalaisen mukaan nykyään energiapuun kauppa on lähes samanlaista kuin ainespuunkin. Monet ainespuun ostajat ostavat myös energiapuuta ja lisäksi puuta ostavat energia-alaan erikoistuneet yritykset kuten Lassila & Tikanoja, Neova (entinen Vapo) ja lukuisat paikalliset energiayhtiöt ja -osuuskunnat.
Puukauppatuloja ei enää tarvitse odotella haketukseen asti kuten aikaisemmin.
"Puut hakataan nykyään motomitalla ja hakkuutähteistä maksetaan yleensä pinta-alan perusteella. Kun mittaustapa on sama kuin ainespuulla, puukauppatuloja ei enää tarvitse odotella haketukseen asti kuten aikaisemmin. Vain pienimmät ostajat maksavat enää energiasisällön perusteella", Lappalainen toteaa.
Energiapuuta korjataan yleensä nuorista harvennusmetsistä. Energiapuuhakkuu on metsänomistajalle harkinnanarvoinen vaihtoehto, sillä myyntiin kelpaavat kaikki puulajit latvoineen sekä myös huonolaatuiset ja pienet puut.
"Energiapuuleimikossa saadaan puu kerättyä tarkemmin kuin ainespuuhakkuussa. Kertymä on 5–30 prosenttia suurempi."
Lappalainen on vakuuttunut, että tarvittavat energiapuut saadaan kotimaasta ostettua ja hakattua. "Puu saadaan kyllä riittämään. Metsänomistajille antaisin vinkin, että harvennus- ja energialeimikoita kannattaa valmistella ja miettiä valmiiksi, kun on tulossa todella hyvä kysyntä. Hätäillä ei kuitenkaan kannata."
Valtio ryhtyi jo toimiin ja paransi nuoren metsän hoidon kemera-tukia, jotta yhä useampi metsänomistaja saataisiin myymään energiapuuta. Lappalaisen mielestä on hyvä, jos tuen avulla heikoimmatkin energiapuukohteet saadaan markkinoille. Muuten hän toivoisi, että markkinatalouden annettaisiin hoitaa puumarkkinoita.
Energiapuusta maksettiin ennen kuivatun puuerän energiasisällön mukaan, mutta nykyään maksetaan usein puun tilavuuden perusteella, kuten ainespuustakin.
Energiapuun hintaa ei tilastoida samalla tavalla Luonnonvarakeskuksessa kuin kuidun ja tukin hintoja, mikä vaikeuttaa markkinatilanteen seurantaa.
Käytännössä energiapuun hinta on noudatellut kuitupuun hintatasoa. Nykyinen hyvä kysyntä luo myönteisiä odotuksia.
Metsänomistaja voi hakea nuoren metsän hoitoon valtion kemera-tukea metsäkeskukselta, mikä parantaa hankalimpien kohteiden hoitotyön kannattavuutta.
Lue lisää:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
