Kaavoitus rasittaa metsätaloutta
Harvennus avaa maisemaa ja houkuttelee virkistyskäyttöön. Yleensä sekametsät muuttuvat Suomessa luontaisesti kuusikoiksi, jos niitä ei hoideta. KARI SALONEN Kuva: Viestilehtien arkistoMetsää ei voi museoida. Se muuttuu joka vuosi, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n metsäasiantuntija Heikki Rahko.
”Metsän kehitys pitää ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa”, Rahko vaatii.
Samaa mieltä on myös MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen.
”Kaava-ammattilaisten metsäasiantuntemus vaatii parantamista. Kaavamerkintöjen vaikutusta metsätalouteen ei muisteta ottaa tarpeeksi huomioon.”
Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth peräänkuuluttaa elinkaariajattelua kaavoituksessa. ”Sukkessio eli lajiston vähittäinen, luontainen muuttuminen jää kaavoituksessa usein huomioimatta.”
Yhdyskuntasuunnittelussa pyritään usein ympäristöihin, joihin kohdistuu mahdollisimman vähän hoitotoimenpiteitä.
”Kuitenkin esimerkiksi uhanalaiset paahderinne- ja harjuelinympäristöt vaativat puuston harventamista ja ravinteiden viemistä pois alueelta”, korostaa Alhroth.
”Suomen kaikki elinympäristöt ovat rehevöitymässä liikenteen tuottamien typen oksidien sataessa maisemaan. Karut paikat muuttuvat ja niille ominaiset lajit häviävät. Suurin osa Suomen harjumetsistä on huonosti voivaa ja kasvaa umpeen. Sammalten lisääntyessä pohjakerros umpeutuu ja muut lajit tukahtuvat.”
Kulotus auttaa pohjakerroksen kasveja, mutta myös muu maanpinnan rikkoutuminen voi suosia paahdelajeja.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa vaaditaan kunnan asemakaava-alueella ja yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään.
Erityisiä alueita ovat myös rannat, jotka jätetään helposti kokonaan käsittelemättä. Tämä johtaa näkymien umpeutumiseen.
Luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan yleiskaava-alueiden kattavuudessa on suurta vaihtelua kuntien välillä ja kaavoittajien ja maisematyölupien käsittelijöiden osaaminen metsäasioissa vaihtelee. Sama kaavamerkintä voi tarkoittaa eri kaavoissa eri asiaa ja eri merkintä eri kaavoissa samaa asiaa.
Merkintöjen ja määräysten soveltaminen ja tulkinta voivat vaihdella kuntakohtaisesti. Välillä maisematyölupa vaaditaan, välillä ei. Lupakäytännöt voivat vaihdella jopa kuntien sisällä, kerrotaan selvityksessä.
Kokeneet päätöksentekijät jouduttavat prosessia. Metsälaki tarjoaa monia mahdollisuuksia metsän käsittelyyn, ja siitä pitäisi pyrkiä sopimaan metsänomistajan kanssa yhteistyössä.
Myös se, tarvitaanko maisematyölupaa vain päätehakkuita vai myös harvennuksia ja taimikonhoitoa varten, riippuu kunnasta.
Esimerkiksi Kuusamo on tehnyt linjauksen, jonka mukaan lupaa ei tarvitse hakea harvennuksia varten sillä harvennuksen aiheuttama maisemanmuutos katsotaan vähäiseksi. Kuusamossa myös alle hehtaarin päätehakkuun onnistuvat ilman lupaa.
Soittokierros MTK:n alueellisille metsätoimihenkilöille osoittaa, että luvan vaatiminen harvennuksiin on enemmän poikkeus kuin sääntö. Hoitamattomista nuorista metsistä tulee usein virkistyskäyttöön sopimattomia.
”Nuoret metsät riukuuntuvat ja pusikoituvat ja talvella tykky tekee tuhojaan. Kilpailu ravinteista ja valosta on kova: sieniä tai marjoja on huonokuntoisista nuorista metsistä ja taimikoista turha etsiä”, kertoo Maisema- ja virkistysarvokauppa metsänkäyttömuotojen yhteensovittamisessa -hankkeen vastaava Merja Vierelä Kittilän metsänhoitoyhdistyksestä.
”Myös liikkuminen on vaikeampaa kuin hoidetussa metsässä eivätkä maisemat päätä huimaa.”
Maisematyöluvan käsittelyajat ja maksut vaihtelevat hyvin voimakkaasti. Hinta vaihtelee 50 eurosta 1000 euroon. Kielteisestä päätöksestä voi joutua maksamaan yhtä paljon.
”Tämä on kohtuutonta ajatellen esimerkiksi välttämättömien taimikonhoidon, sähkölinjojen alusten sekä ensiharvennusten osalta, joista ei muutoinkaan maanomistajalle synny tuloja, vaan pelkästään kustannuksia. Vaikka tuloja syntyisikin, eivät tällaiset maisematyölupakohteet ole kovinkaan haluttuja puunostajan tai hakkuuyrittäjän näkökulmasta”, Vierelä korostaa.
Terhi Pape-Mustonen
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
