Tiesitkö, että minkin pyyntiä on helpotettu? Linnustoa tuhoavia minkkejä pyydetään nyt kymmeniä tuhansia vuodessa

Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty minkki aiheuttaa monenlaista haittaa Suomen kotoperäiselle luonnolle. Tyypillistä niin minkille kuin muille haitallisille vieraslajeille on se, että se saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti. Minkillä itsellään ei ole luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat lajin lisääntymistä.

Minkin haitallisuus Suomen luonnossa ilmenee keväällä vesilintujen pesimäaikana, jolloin se tappaa lintuemoja ja poikasia. Maassa pesivillä linnuilla ei ole tehokasta suojakeinoa minkkien pesärosvousta vastaan.

Nykyinen minkkikantamme ei ole enää tarhakarkulaisten varassa vaan minkille on kehittynyt vahva, luonnonvarainen kanta. Vieraslaji.fi-sivuston mukaan minkki on sopeutuvainen eläin, jolle sopii monenlainen ravinto. Juuri tämän ominaisuutensa vuoksi minkki on menestynyt Suomessa hyvin. Nykyisin minkkiä tavataan koko Suomessa pohjoisinta Lappia myöten.

Ensimmäiset havainnot minkistä tehtiin jo yli 90 vuotta sitten. Minkki runsastui länsirannikolla 1950-luvulla, etelärannikolla 1960-luvun alkupuolella ja muualla 1960- ja 70-luvuilla. Minkkikannan nopeaa levittäytymistä ja kasvua selittää osaltaan se, että itänaapurit istuttivat minkkejä Venäjän Karjalaan ja Murmanskin alueelle 1930-luvulta alkaen. Vielä tuolloin ei osattu aavistaa, millainen riesa minkeistä koittaisi monille alkuperäislajeille.

Tarkkaa tietoa Suomen minkkikannan suuruudesta ei ole, mutta Luonnonvarakeskus arvioi, että vuonna 2022 saaliiksi päätyi 38 000 minkkiä. Vuodesta 2019 lähtien näiden lajien pyyntiin ei ole vaadittu metsästyskorttia, joten kokonaissaalis on tätä paljon suurempi. Minkin pyynti on sallittua hetitappavilla raudoilla, eikä sen pyytämisessä välttämättä tarvita asetta.

Minkki on väritykseltään tummanruskea, joskus jopa mustanruskea ja myös pohjavilla on tumma. Leuan alla on vaalea täplä tai laikku, joka voi ulottua kaulaan asti.