Vanhan sellutehtaan likaisen perinnön siivoaminen kestää viisi vuotta – nollakuidun nosto Tampereella halutaan aloittaa ensi kesänä

Tampere ottaa seuraavia askelia metsäteollisuuden jätteiden siivoamiseksi Näsijärven pohjasta. Asiaa on tutkittu, selvitetty ja valmisteltu useita vuosia.

Tampere on hakenut lupaa niin sanotun nollakuidun nostamiseksi kaupungin länsipuolella sijaitsevan Hiedanrannan ja Niemenrannan vesialueelta. Asia selviää Länsi-Suomen aluehallintoviraston joulukuussa julkaisemasta kuulutuksesta.

Kaupungin tavoitteena on alueen vedensyvyyden lisääminen ja vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen uusien asuntoalueiden kyljessä.

Järven nollakuitu on läpimärkää ja lyhytkuituista selluteollisuuden jätettä. Se koostuu sellutehtaan toiminnasta peräisin olevasta hienojakoisesta kuitumassasta ja tikkumaisesta massasta.

Entisen sellutehtaan jätevesien mukana Näsijärveen on päätynyt puuperäistä orgaanista ainesta, kuorimassaa sekä erilaisia sellunvalmistukseen ja oheistoimintaan liittyviä kemikaaleja. Paksuimmillaan nollakuitua on pohjassa kymmenen metriä.

Tampereen hakemuksen mukaan noin 28 hehtaarin alueelta ruopattaisiin enintään noin 400 000 kuutiota nollakuitua, joka on noin 30 prosenttia koko järven pohjassa makaavasta 1,2–1,3 miljoonan kuution jätemäärästä.

Jos 400 000 kuution nollakuitumäärää jouduttaisiin kuljettamaan kuorma-autoilla, tyypillisiä 14 kuution kuormia tarvittaisiin noin 28 500.

Ruoppaus tehtäisiin kuitenkin ensisijaisesti imuruoppauksena 3,5 metrin syvyyteen. Tuota syvemmälle jäävän nollakuidun ei enää arvioida haittaavan vesi- ja ranta-alueen virkistyskäyttöä. Rannan läheisyydestä tehtävän kauharuoppauksen osuus kokonaisuudesta olisi noin 80 000 kuutiota.

Ruoppauksen arvioidaan kestävän noin neljä vuotta, sillä yhden vuoden ruoppausmääräksi arvioidaan noin 100 000 kuutiota vuodessa. Töitä on suunniteltu tehtäväksi vuoden kaikkina viikonpäivinä kuitenkin niin, että alueen jäätyessä ruoppaukseen tulisi tauko. Vuoden ruoppauspäivien määräksi on arvioitu 300 päivää.

Nostettujen massojen käsittely ja välivarastointi on määrä hoitaa saastuneen alueen lähelle rakennetussa tekosaaressa, Näsisaaressa.

Nollakuidun nosto- ja käsittelykokeita tehtiin syksyllä 2023. Käsittelylaitteet ovat rakennetussa tekosaaressa. Nollakuitu on saaren edustan vesialueella. Kuva: Jarno Mela

Massan kuivatusvedet käsitellään ja palautetaan takaisin ruoppausalueelle. Yhdessä päivässä arvioidaan tulevan lähes 2 000 kuutiota jätevesiä.

Käsiteltyä massaa syntyy yhteensä noin 20 000 kuutiota vuodessa eli yhteensä noin 80 000 kuutiota. Kuivatut ruoppausmassat poltetaan energiantuotannossa.

Ruoppausalue rajataan suojaverholla ennen töiden aloittamista. Nollakuidun noston aikana alueen vesi samentuu, kiintoaineita lähtee liikkeelle sekä haitta-aine- ja ravinnekuormitus voi nousta. Hakemuksen mukaan ruoppauksen lähialueiden ekologiset olosuhteet voivat tilapäisesti heikentyä ja nollakuidun nosto voi tilapäisesti haitata kalastusta.

Lisäksi odotettavissa on melua ja hajupäästöjä etenkin massojen ja jätevesien käsittelystä.

Koko projektin arvioidaan kestävän noin viisi vuotta ja maksavan noin 20 miljoonaa euroa. Valmistelevien töiden aloitus on ajoitettu keväälle 2026.

Tähän asti nollakuidun nostoprojektin aikataulut ovat olleet hyvin suuntaa antavia. MT kävi perehtymässä noston kokeiluvaiheeseen kaksi vuotta sitten. Silloin arvioitiin, että nosto- ja käsittelyurakan voisi alkaa parhaassa tapauksessa keväällä 2025 ja työ kestäisi runsaan vuoden.

Näillä näkymin aloitus siirtyy noin vuodella ja toteutus kestää huomattavasti pidempään.

Sekin on syytä huomata, että kuulutetusta lupahakemuksesta voi jättää muistutuksen tammikuun 15. päivään asti.