

Laipanmaa on Etelä-Suomen suurin yhtenäinen metsäalue. Laipanmaa sijaitsee Pälkäneen ja Kangasalan kuntien alueella. Yhtenäinen metsäalue jää Längelmäveden, Pälkäneveden ja Kukkian ympäröimälle alueelle.
Laipanmaan pinta-ala on noin 15 000 hehtaaria. Suurin yksittäinen metsänomistaja on UPM-Kymmene, mutta valtaosa metsistä on yksityisten omistuksessa.
Varsinainen erämaa-alue Laipanmaa ei nykypäivänäkään ole, vaan metsät ovat pääosin eri ikäistä talousmetsää. Alueelta löytyy niin hakkuuaukeita, nuoria taimikoita kuin vanhoja kuusikoita. Parhaillaankin alueella on käynnissä laajoja metsähakkuita.
Laipanmaahan on helppo tutustua, sillä siellä kulkee noin 30 kilometriä opastettuja polkuja. Hirvijärven kierros on Laipanmaan reiteistä pisin. Noin 12 kilometrin reitti tarjoaa myös monipuolisimmat maastot ja kauneimmat maisemat. Reitin varrella on kallioita, metsälampia, suoalueita ja perisuomalaista talousmetsää.
Alueella on myös aistittavissa historian havinaa. Sodan jälkeen Laipanmaassa hakkuut lisääntyivät siinä määrin, että työmiehille ei riittänyt majoitustiloja. Vuonna 1946 rakennettiin Laippaan työmiehiä varten Rajalan kämppä, jossa ajo- ja hakkuumiehet asuivat sen ajan kun työskentelivät alueella.
Rajalan kämppä on lähtöpaikka esimerkiksi Laipanmaan luontopolulle.

Alueelta löytyy metsälampia, soita, järviä sekä monipuolista eläimistöä. Pirkanmaan kansallispuistot Helvetinjärvi ja Seitseminen vetävät eniten retkeilijöitä, joten Laipanmaan poluilla saa yleensä retkeillä melko rauhassa.
Luonnonperintösäätiön perustaja Pentti Linkola ihaili alueen erämaisuutta ja retkeili siellä vielä 2000-luvun alussa, jolloin hän löysi Laipanmaan pohjoislaidalta Laipansalon metsäjärven, jonka hän olisi halunnut suojella. Hänen toiveensa toteutui kuitenkin vasta vuonna 2022, jolloin Laipansalosta tuli Luonnonperintösäätiön suojelualue.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
