Mikä ihme on tämä halkohäkkyrä Kalajoella? Tuulivoimayhtiö vastaa

Kalajoella Kannuksentien varteen on ilmestynyt massiivinen metallikehikko betonisine perustuksineen ja valotolppineen. Kehikkoon on kasattu mottikaupalla halkoja, mutta lisääkin mahtuisi.

Alueelle 69 tuulivoimalaa rakentaneen Neoenin maajohtaja Jerri Loikkanen kertoo, että kyseessä on keskeneräinen taideteos, jolle on asianmukaiset luvat kunnalta.

Mutkalammin tuulipuistoon haettiin vuonna 2023 tilataideteosta. 73 hakemuksen joukosta voittajaksi valikoitui Grönlund-Nisusen halkopinoestetiikkaa hyödyntävä installaatio 84,3 m³/h.

Nimi juontaa juurensa tuulipuiston keskimääräiseen energiantuotantomäärään tunnissa.

”Teos on valitettavasti kesken ja odottamassa tuulipuiston huoltotöitä, jonka jälkeen se tullaan viimeistelemään tämän vuoden aikana”, Loikkanen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Halkopino täydentyy ja siihen lisätään valaistus. Valmistuessaan 50 metrin pituinen ja kahden metrin korkuinen halkopino lepää noin metrin korkeudella maasta.

Taiteilija Petteri Nisusen mukaan kaukaa katsottuna se vaikuttaa leijuvan ilmassa.

”Öiseen aikaan teos valaistaan takaapäin ja se hahmottuu siluettimaisena, vain halkojen välistä siilautuvan valon päästessä läpi”, Nisunen kuvailee.

Polttopuu on suomalaisille hyvinkin tuttu materiaali, ja halkomotin sisältämä energiamäärä helpohko hahmottaa jopa useimmille kaupunkilaisille, Nisunen perustelee materiaalivalintaa.

Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen ovat taustaltaan arkkitehteja. Heidän taiteellinen tuotantonsa koostuu tekniikkaa, tiedettä ja taidetta yhdistelevistä installaatioista.

Katso valmiin teoksen havainnekuva täältä.