Männyntaimia on ilmestynyt paloalueelle luontaisesti. Kuva: Timo Heikkala
Kalajoen seurakunta pitää kirkot kunnossa hulppeilla tuulivoimatuloilla – myllyt palaneen metsän keskellä on mykistävä näky
Palanut metsä tuulivoimaloineen muistuttaa ennen lehtien puhkeamista karua teollisuusaluetta.Tilaajalle
Kalajoen seurakunta suojeli paloalueesta 106 hehtaaria. Susinevan suojelualueella hiiltyneet puut on jätetty pystyyn. Kuva: Timo HeikkalaNäky on hätkähdyttävä, jopa surrealistinen. Pystyyn kuollutta, palanutta puuta on silminkantamattomiin, ja niiden seassa lapojansa pyörittävät valtavat tuulivoimalat.
Kun kevään vehreys odottaa vielä saapumistaan, ainoana elämän merkkinä erottuvat maasta ponnistavat männyntaimet.
Kalajoella paloi 227 hehtaaria metsää vuonna 2021. Kyseessä on yksi Suomen tuhoisimmista metsäpaloista kymmeniin vuosiin. Hieman enemmän paloi kuitenkin saman maakunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan Muhoksella vuotta aiemmin.
Palo sai alkunsa Mutkalammin tuulivoimapuiston rakennustyömaalta. Nyt kolmen kunnan alueella sijaitseva 69 voimalan kokonaisuus on käyttöön otetuista tuulipuistoista Suomen suurin.
Kalajoen metsäpalosta mieleenpainuvan teki sammutustöiden hankaluus. Maasto on kivikkoista ja alueella oli juuri ennen paloa kunnostettu ojia, joten letkujen vetäminen oli työlästä hommaa.
Palaneesta alueesta noin 208 hehtaaria on Kalajoen seurakunnan metsiä. Loput 19 hehtaaria kuuluu viidelle yksityiselle metsänomistajalle.
Kalajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Lauri kertoo, että metsäpalo ei juuri vaikuttanut seurakunnan talouteen, sillä metsä oli vakuutettu täydestä arvostaan.
”Pohjolan maksama vakuutuskorvaus oli noin 400 000 euroa”, hän kertoo.
Seurakunta suojeli 106 hehtaaria eli noin puolet omistamastaan paloalueesta 20 vuoden ajaksi Metso-ohjelman rahoituksella. Loput uudistettiin.
Metsäasiantuntija Petri Kauppinen on seurannut tiiviisti metsäpaloalueen kehittymistä. Kuva: Timo HeikkalaSeurakunnan metsäomaisuuden hoidosta vastaavan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan metsäasiantuntija Petri Kauppinen kertoo, että uusi metsä saatiin viljeltyä kahden vuoden kuluessa palosta.
Suojeltava alue on yhtenäinen, kosteampi Susinevan alue paloalueen keskellä. Reunametsät hakattiin energiapuuksi.
”Isommat tukit päätyivät pitkospuiksi Raution kyläyhdistyksen ylläpitämälle luontopolulle”, Kauppinen kertoo.
”Isommat tukit päätyivät pitkospuiksi Raution kyläyhdistyksen ylläpitämälle luontopolulle.”
Osalle alueesta istutettiin männyntaimia muokkaamattomaan maahan, osa mätästettiin kaivurilla ja sen jälkeen istutettiin, osalle alueesta kylvettiin männynsiemeniä käsin muokkaamattomaan maahan.
Kun liekit polttivat kuntan ja heinikon, taimilla on ollut hyvä etumatka muuhun kasvillisuuteen nähden.
Hieskoivu on kuitenkin alkanut valtaamaan alaa, joten Kauppisen mukaan varhaisperkauksen aika on tulevana tai sitä seuraavana kesänä.
”Kohta ovat männyt ahtaalla, kun koivu venähtää kesän aikana jopa metrin ja lehdet varjostavat.”
Hieskoivu uhkaa jo hukuttaa viljellyt männyntaimet alleen. Kuva: Timo HeikkalaKalajoen seurakunta omistaa metsää noin 1 800 hehtaaria. Kirkkoherra Laurin mukaan lisää ei ole tarkoitus hankkia ainakaan metsäpalon vuoksi.
Metsät ovat kuitenkin seurakunnalle tärkeä selkäranka.
”Ne tuovat taloudellista turvaa, jos verotulot laskevat”, hän toteaa.
”Metsät tuovat taloudellista turvaa, jos verotulot laskevat”
Puunmyyntituloilla voidaan esimerkiksi rahoittaa kirkkojen korjausinvestointeja. Seurakunnalla on kolme kirkkoa: Kalajoella, Himangalla ja Rautiossa.
Myös tuulivoimaloiden vuokratulot on seurakunnalle tärkeä tulonlähde.
Seurakunnan mailla on kaikkiaan 32 voimalaa, jotka ovat tähän mennessä tuottaneet noin 400 000–500 000 euroa vuodessa.
Ilmakuvassa palaneen metsän raja näkyy selvästi. Kuva: Timo HeikkalaMutkalammin tuulipuisto
Mutkalammin tuulipuisto on 404 megawatin kokonaistehollaan Suomen toistaiseksi suurin tuulipuisto. Teholtaan suurempi rakentuu parhaillaan Lestijärvelle.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa tuulipuistossa on 69 tuulivoimalaa. Niistä 39 sijaitsee Kannuksessa, 29 Kalajoella ja yksi Kokkolassa.
Tuulivoimaloiden pyyhkäisykorkeus on 220 metriä.
Rakennustyöt alkoivat vuonna 2021 ja sähköntuotanto käynnistyi kaksivaiheisesti vuosien 2022 ja 2023 aikana.
Oulun käräjäoikeus tuomitsi vuoden 2022 heinäkuussa metsäpalon syttymisestä syytetyn, tuulivoimatyömaalla työskennelleen miehen sakkoihin yleisvaaran tuottamuksesta.
Rovaniemen hovioikeus hylkäsi syytteet elokuussa 2023. Hovioikeuden mukaan palon syttymissyy ja siihen johtanut tapahtumainkulku on jäänyt yksityiskohdiltaan epäselväksi, eikä vaihtoehtoisia syttymissyitä ole voitu sulkea kokonaan pois.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
