Väitöskirjatutkijakin ymmällään: Miksi saman lajin hanhet päätyvät erilaisiin muuttoreitteihin?
Metsähanhet valitsevat reitin pesimämenestyksen perusteella. Merihanhien muuttoreittiin vaikuttaa se, missä päin Suomea pesintä tapahtuu.Tilaajalle
Antti Piironen tutki hanhien muuttokäyttäytymistä muun muassa satelliittilähettimien ja lukurenkaiden avulla. Kuvassa Antti Piironen rengastaa merihanhea, joita tutkimuksessa merkattiin yhteensä noin 500 yksilöä. Kuva: Antti SaarenmaaTurun yliopistossa tehty väitöstutkimus tuo uutta tietoa metsä- ja merihanhien muuttoreiteistä ja muuttokäyttäytymisestä.
Satelliittiseuranta paljasti metsähanhien käyttäytymisessä ilmiön, jossa pesimättömien ja pesinnässään epäonnistuneiden taigametsähanhien todettiin muuttavan kesäisin Barentsinmerellä sijaitsevalle Novaja Zemljan saarelle siipihöyhenten sulkasatoa varten.
"Onnistuneesti pesineet taigametsähanhet muuttavat vuosittain Lapin pesimäalueiden ja Etelä-Ruotsin talvehtimisalueiden välillä, mutta osa populaatiosta lähtee kesällä sulkasatomuutolle päinvastaiseen suuntaan", sanoo tutkija Antti Piironen.
Sulkasatomuutto tundralle kaksinkertaistaa näiden lintujen vuotuisen muuttomatkan ja kytkee Arktiksen oleelliseksi osaksi boreaalisen ja temperaattisen vyöhykkeen välistä muuttoreittiä, Piironen kertoo.
Metsähanhi on riistalaji ja sen eri alalajit taigametsähanhi ja tundrametsähanhi kestävät tällä hetkellä pyyntiä eri tavalla.
"Erot esiintymisessä mahdollistavat metsästyksen säätelyn ajallisesti ja alueellisesti. Tällainen säätely on jo toimeenpantu Suomessa. Metsähanhen kohdalla riistahallinto on ottanut hienosti tutkimustiedon päätöksenteon tueksi", Piironen toteaa.
Suomessa pesivien merihanhien havaittiin hajaantuvan eri pesimäalueilta kahdelle eri muuttoreitille.
Suomenlahdella pesivät linnut muuttavat Baltian maiden yli Keski-Eurooppaan talvehtimaan. Sen sijaan Perämerellä pesivät linnut muuttavat Ruotsin kautta Länsi-Eurooppaan. Pohjanmaalta ja Satakunnasta linnut hajaantuvat molemmille reitille.
Myös muuttostrategia eroaa muuttoreittien välillä. Läntistä reittiä käyttävien lintujen vuotuinen muuttomatka on pidempi ja linnut muuttavat toista muuttoreittiä käyttäviä lintuja aiemmin.
"Läntistä muuttoreittiä käyttävät linnut pysähtyvät levähtämään noin kuukaudeksi kesken syysmuuton, kun taas keskistä muuttoreittiä käyttävät linnut muuttavat pesimäalueiltaan pysähdyksittä talvehtimisalueilleen. On mielenkiintoinen kysymys, mikä aiheuttaa tällaisen eron ja vaikuttaako se lintuihin jotenkin", Piironen pohtii.
Väitöstutkimuksessa apuna käytettiin tehokkaita hanhien kyytiin asennettuja satelliittilähettimiä, perinteisiä lukurenkaita ja lintuharrastajien keräämää havaintoaineistoa.
Väitöstilaisuus järjestetään Turun yliopistossa 21.4. klo 12.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
