Ahmakannan koko on kasvanut Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan koko maassa. Selvimmin kanta on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa, jossa kasvua on vajaa 38 prosenttia verrattuna vuoteen 2024.
Kainuussa on tarkkailtu vuosia valokuvauskojusta ahmanaarasta, joka on kahdeksan vuoden aikana saanut laskelmien mukaan ainakin 31 pentua.
”Ahman kyky lisääntyä on yllättänyt meidätkin nopeudellaan”, sanoo ahman elämää seurannut Ilmo Juntunen.
Poikasia ahma saa 2–4, ja ne seuraavat emoaan syksyyn saakka, joskus jopa seuraavan pentueen syntymään asti. Mikäli ahmanaarasta häiritään pesällä, se siirtää pennut uuteen paikkaan.
Juntunen kertoo, että ahmat on helppo tunnistaa rintakehän valkoisista karvatupoista, jotka ovat erilaisia eri yksilöillä.
”Karvatuppojen avulla tunnistaa helposti kahdeksan kymmenestä ahmasta”, Juntunen arvioi.
Kainuussa seurattu naaras valtasi ruokintapaikan nopeasti itselleen. Tutkimusten mukaan ahmat tietävät missä lajitoverit liikkuvat ja osaavat välttää yhteenottoa. Samaa sukupuolta olevat ahmat eivät nimittäin siedä toistensa läsnäoloa reviirillään. Ahmarouva poistui kuvauspaikalta vasta vuosien jälkeen, kun todennäköisesti sen oma pentu rökitti sen pahasti.
Suomi on ainoita maita, jossa ahmoja saa kuvata haaskojen avulla. Ruotsissa ja Norjassa ja eläinperäisten houkuttimien käyttö katselupaikoilla on kielletty, koska siitä on katsottu aiheutuvan liikaa erilaisia riskejä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
