Sonja Mäenpää syöttää valmiiksi mittaan sahattuja lautoja linjastolle. Ihmisiä tarvitaan tehtaalla valvomaan, että materiaali täyttää asiakkaan laatuvaatimukset. Kuva: Sanne Katainen
Ensin naulapula, nyt energiakriisi – Kuormalavojen hinta on pysytellyt epätavallisen korkealla
Kuormalavateollisuus luo kotimaista kysyntää alempilaatuiselle sahatavaralle, jonka vaihtoehto olisi päätyä vientiin Pohjois-Afrikkaan.TilaajalleRiihimäki
Versowood valmistaa yli 5 miljoonaa kuormalavaa vuodessa. Riihimäen tehtaalla tehdään lisäksi kaapelikeloja. Kuva: Sanne KatainenViime vuodet ovat olleet oppitunti kotimaisen raaka-aineen eduista, Versowoodin puupakkausliiketoiminnan johtaja Juhani Ala-Salmi myöntää.
Kotimaisen puun sahaus ja jalostaminen ovat olleet yhtiön ytimessä aina, mutta kuormalavoissa tarvittavia nauloja on tuotu aiemmin ulkomailta.
Valko-Venäjä kuului tärkeimpiin naulojen toimittajamaihin. Niinpä Venäjän hyökkäyssodan myötä kuormalavateollisuuteen nousi Ala-Salmen sanoin ”armoton naulapula.”
Eurooppalaisen standardin mukaisen kuormalavan eli eurolavan hinta nousi noin 30 euroon kappaleelta, kun se on tavallisesti vaihdellut 10:n ja 13 euron välillä.
Naulat ovat kuormalavoissa korvaamattomia. Niitä kuluu Versowoodin puupakkaustehtailla 900 tonnia vuodessa.
”Aavistimme tilanteen, kun Valko-Venäjällä oli suuret mielenosoitukset hallitusta vastaan. Silloin halusimme suomalaisen naulatoimittajan ja teimme ensimmäisiä sopimuksia.”
Nyt naulapula on selätetty. Eurolavan hinta on silti edelleen korkea. Sitä pitää yllä kohonnut energian hinta.
Suomessa valmistetaan vuosittain noin 10 miljoonaa kuormalavaa, joista Versowood tuottaa yli viisi miljoonaa. Pääasiassa lavat päätyvät Suomen markkinoille.
Lisäksi yhtiö valmistaa puisia kaapelikeloja, joista 40 prosenttia päätyy vientiin.
Kuormalavoja ja kaapelikeloja on liikkeellä moninkertaisesti valmistusmääriin verrattuna, sillä ne kiertävät käytössä monta kertaa. Monet toimijat kunnostavat vaurioituneita lavoja ja palauttavat ne kiertoon.
”Vanhin kela, jonka olen lähiaikoina nähnyt, on 1990-luvun alusta. Kyllä ne säilyvät, jos niitä normaalioloissa säilytetään.”
Lavoja päätyy lisäksi Suomeen tuontitavaran mukana. Jonkin verran tuodaan myös uusia lavoja, ennen kaikkea Baltian maista ja Puolasta.
Robotit naulaavat kuormalavat kokoon automaattisella linjastolla. Kuva: Sanne KatainenVersowoodin valmistamista ja ylipäänsä Suomessa kierrossa olevista lavoista valtaosa on niin sanottuja kertalavoja. Kuvaavampi ilmaus olisi asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöity lava.
”Kertalava-nimitys on harhaanjohtava. Niitäkin kierrätetään”, Ala-Salmi huomauttaa.
Eurolavoja tarvitaan vientiteollisuuteen. Lisäksi Suomessa kiertää suomalaisen standardin mukaisia FIN-kuormalavoja, mutta niiden kysyntä on hiipunut. Ala-Salmi ennustaa FIN-lavojen katoavan markkinoilta kokonaan kolmen vuoden kuluessa, koska logistiikkakeskukset suunnitellaan nykyisin eurolavojen koon mukaan.
Versowoodin pakkaustehtailla kuluu vuodessa 900 tonnia nauloja. Kuva: Sanne KatainenVersowoodilla lavoihin ja kaapelikeloihin kuluu vuodessa noin 150 000 kuutiota sahatavaraa, mikä vastaa 10 prosenttia yhtiön tuotannosta.
Kuormalavoihin päätyy alempien laatuluokkien sahatavaraa, jossa voi olla esimerkiksi vajaasärmäisyyttä, sinistymää ja muita vikoja, jotka eivät tässä käytössä haittaa. Lujuudesta ei kuitenkaan tingitä.
Alhaisen laadun sahatavaran vaihtoehtona olisi päätyä vientiin Pohjois-Afrikkaan. Näillä markkinoilla sahatavaran hinta heiluu voimakkaasti, puupakkausten valmistus on tasaisempaa liiketoimintaa.
Muttei täysin tasaista.
”Kyllä tämä kertoo teollisuuden tilasta aika hyvin. Kun teollisuudella menee heikosti, lavoja menee vähemmän.”
Kuormalavoja tarvitaan jatkuvasti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, koska ihmisten pitää syödä, Juhani Ala-Salmi sanoo. Kuormalavojen kysynnän muutokset kuvastavat toisaalta hyvin teollisuuden suhdannetta. Kuva: Sanne KatainenNyt näkyy esimerkiksi rakentamisen hiipuminen, Ala-Salmi toteaa.
Versowood valmistaa puupakkauksia kuudella paikkakunnalla. Raaka-aine lähtee yhtiön sahoilta tehtaille valmiiksi mittaan pätkittynä.
Jokaisella tehtaalla on erikoisuutensa. Esimerkiksi eurolavoja tehdään Muurlassa, Riihimäellä syntyy asiakkaille räätälöityjen lavojen ohella kaapelikeloja ja Rovaniemen tehdas tuottaa muun muassa pakkauksia moottorikelkoille.
Eurolavan leimasta selviää valmistaja, alkuperämaa ja lavan käsittelytapa. Kuva: Sanne KatainenValvottua tuotantoa
Suomalaisen standardin mukainen FIN-lava on kooltaan 1000 mm × 1200 mm ja eurooppalainen EUR-lava 800 mm × 1200 mm. Standardilavat tunnistaa FIN- tai EUR-leimasta.
Lavoissa voi näkyä lisäksi ISPM 15 -standardista kertova leima, joka vaaditaan EU:n ulkopuolelle tai Portugaliin vietäviltä puupakkauksilta. Standardin tavoitteena on estää metsä- ja puutavaratuholaisten leviämistä.
ISPM 15 -leima kertoo lavan alkuperästä ja käsittelytavasta. Leima sisältää IPPC-logon, toimijan maakoodin ja rekisterinumeron sekä käsittelymerkinnän koodin.
Suomessa ISPM 15 -standardin mukainen lavamateriaali kuumennetaan yleensä sahatavaran uunikuivauksen yhteydessä. Kuumennuskäsittelyn koodi on HT.
Standardilavoja saavat valmistaa ja korjata vain hyväksytyt toimijat. Suomessa lupia hallinnoi Yhteisen Toimialaliiton (YTL ry) alainen Kuormankantajat-neuvottelukunta (KUKA).
Standardilavan materiaaliksi hyväksyttyjä puulajeja ovat havupuulajeista mänty, kuusi, douglasmänty, lehtikuusi ja jalokuusi sekä lehtipuista koivu, leppä, saarni, pyökki, vaahtera ja tammi.
Lähteet: Logistiikan maailma, Ruokavirasto, KUKA.
Suurin osa kierrossa olevista lavoista on niin sanottuja kertalavoja, jotka eivät ole standardin mukaisia vaan ne on tehty asiakkaiden tarpeen mukaan. Nimestään huolimatta kertalavojakin käytetään usein uudelleen. Kuva: Sanne KatainenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
