

Sahatavaran hinnat ovat olleet selvässä laskussa alkukesän huipun jälkeen ja varastot kasvaneet kysynnän hiipuessa.
Danske Bank arvioi tuoreessa suhdannekatsauksessaan, että hinnat ovat pudonneet 20–40 prosenttia keväästä. Alamäen jyrkkyys vaihtelee markkina-alueiden ja sahatavaralajien välillä.
Suomalaisen sahatavaran keskimääräisen vientihinta oli Tullin viimeksi julkistamien tilastojen mukaan kesäkuussa männyllä noin 375 euroa ja kuusella noin 360 euroa kuutiometriltä.
"Nyt keskihinnoissa liikutaan varmaan 250 euron tienoilla kuutiometriltä, jopa alle tuotteesta riippuen", Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra sanoo.
Kysynnän lasku on näkynyt Kopran mukaan selvimmin Pohjois-Afrikan mäntymarkkinoilla, kun Egyptissä ja Algeriassa on rajoitettu rahan liikkeitä ja heikennetty asiakkaiden luottomahdollisuuksia.
Ruotsalaisista sahayrityksistä Södra ja kanadalaisen Canforin omistama Vida Group ovat jo ilmoittaneet tuotannon rajoituksista.
Södra kertoo vähentävänsä tuotantoa loppuvuonna noin 100 000 kuutiometriä, koska puutuotteiden kysyntä on heikentynyt kiihtyneen inflaation ja nousevien korkojen seurauksena.
Södra on tuottanut sahatavaraa kahdeksalla sahallaan vuosittain noin kaksi miljoonaa kuutiometriä.
Vidan sahoilla tuotantoa supistetaan noin 15 prosenttia. Perusteet ovat samat kuin Södralla: inflaatio ja asuntolainojen korkojen nousun aiheuttama kysynnän hiipuminen.
Vida Groupilla on 12 sahaa, joiden tuotantokapasiteetti on yhteensä yli 2,6 miljoonaa kuutiometriä.
Westas Groupilla toimii kaksi sahaa: Raunion Saha Koski Tl:ssä Varsinais-Suomessa ja Pihlavan saha Porissa. Niiden kapasiteetti on yhteensä 500 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa.
Toimitusjohtaja Kopran mukaan Westaksen sahoilla ei toistaiseksi ole pohdittu rajoituksia.
"Olemme sahanneet arkipäivät kolmessa vuorossa molemmilla sahoilla, emmekä ole vielä sellaisessa tilanteessa, että tuotantoa jarrutettaisiin."
Kopra arvioi, että suomalaisten sahayritysten kilpailukyky on paremmassa kunnossa kuin vuoden 2007 huippusuhdanteen jälkeen. Tuolloin nousukauden päätteeksi yritykset sukelsivat raskain kustannuksin finanssikriisiin ja tuotanto supistui jyrkästi.
Suomalaisilta sahayrityksiltä ei rajoitusilmoituksia ole vielä montaa kuultu. Junnikkala Oy on kertonut, että se siirtyi yhtiön Kalajoen sahalla Pohjois-Pohjanmaalla kolmesta kahteen vuoroon kesälomien jälkeen.
Tuotantoa puolestaan kasvattaa Metsä Group, kun kapasiteetiltaan 750 000 kuutiometriin suursaha pääsee Raumalla täyteen vauhtiin loppuvuonna.
Metsä Groupin nettolisäys vuositasolla on noin 500 000 kuutiometriä, sillä kapasiteetiltaan noin 230 000 kuutiometrin Kyron saha suljetaan Pöytyällä.
Metsä Groupin ohella kapasiteettia ovat kasvattamassa lähivuosina uusin investoinnin useat sahayritykset, muun muassa Junnikkala, Koskisen, Kuhmo Oy, Pölkky ja Versowood.
”Monet merkit viittaavat siihen suuntaan, että Suomessa ei voida paljon nykyistä enempää hakata.”
Sahauskapasiteetin ja hakkuiden lisäämiseen liittyy Pekka Kopran mukaan kasvavia poliittisia paineita, kun keskustelua käydään metsien hiilinieluista ja hakkuumahdollisuuksista.
"Monet merkit viittaavat siihen suuntaan, että Suomessa ei voida paljon nykyistä enempää hakata", Kopra pohtii.
Rajusti noussut sähkön hinta koettelee sahayrityksiä vaihtelevasti riippuen siitä, kuinka pitkälle yritykset ovat kiinnittäneet sähkön hinnan energiayhtiöiden kanssa solmituissa sopimuksissa.
Muutamat yritykset ovat pohtineet jo yövuoroihin siirtymistä, koska öisin sähkön hinta on alimmillaan.
Westas Groupilla yövuoroja on tehty arkisin kolmivuororytmissä jo useita vuosia.

Energian hintojen nousu on merkinnyt sahayritysten sivutuotteille, kuten kuorelle ja purulle, hyvää kysyntää.
"Puu on ollut energiantuotannossa erittäin kilpailukykyinen ja kohtuullisen vakaahintainen", Kopra sanoo.
Energiayhtiöt ovat hänen mukaansa valmiit maksamaan sahauksessa syntyvästä sahahakkeesta hintaa, joka on kilpailukelpoinen selluteollisuuden maksaman hinnan kanssa.
EU-parlamentin viime viikolla tekemiä linjauksia puun energiakäytöstä Kopra on lueskellut huolestuneena.
"Voi kysyä, millä energiaa tehdään, jos metsässä tai sahalla syntyneiden polttojakeiden käyttöä rajoitetaan."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
