Ihmisten pitäisi ymmärtää, että myös oman kotitontin pysyvyys ja käyttö on maanomistuskysymys, Liuha sanoo. Kuva: Sanne Katainen
Hinnoista pitää voida puhua ja metsien harmaa suojelu lopettaa, sanoo yllättäjänä tuottajaliiton johtoon noussut viljelijä
Pirkanmaalaisen Tuukka Liuhan mielestä viljelijä on liian heikko sekä ostajana että myyjänä.Tilaajalle
”Ruoan alkutuotanto pitää vapauttaa kilpailulain rajoitteista eli sallia keskustelu ja joukkovoima”, Liuha sanoo. Kuva: Sanne KatainenMTK Pirkanmaan puheenjohtajaksi nousi syyskokouksessa Tampereella yllätysnimi: Tuukka Liuha. Musta hevonen nappasi nuijan ehkäpä lupauksellaan nostaa kissa pöydälle.
On siis aika katsoa kattia karvoihin.
Liuhalla on ajan tavan mukaan kolmen korjattavan asian lista: myyntimarkkina, ostomarkkina ja maanomistajan asema.
”Jos nämä eivät toimi, ei ole ennen pitkää maaseutuakaan.”
Ja ne eivät nyt toimi, Liuha sanoo.
”Lannoitteiden, siementen ja rehujen ostomarkkinassa viljelijä on yksittäisen kuluttaja-asiakkaan asemassa. Näin on, vaikka hän on selvästi heikompi osapuoli ja häntä koskevat pörssiyhtiön tasoiset pelisäännöt”, Liuha sanoo.
”Kuluttajaa kyllä suojataan viimeiseen asti, vaikka viljelijällä on yhtä pienet tulot. Mutta kun viljelijä menee kauppaan, hänellä ei ole mitään suojaa mihinkään.”
Toinen outous on myyntimarkkina, jota koetetaan nyt parantaa elintarvikemarkkinalailla.
”Laki on hyvä alku, mutta sitten on kilpailulaki, joka suojelee isoja pieniltä. MTK:nkin kokouksissa ihan kirjataan, että ei puhuta hinnoista, vaikka ostajat ovat moninkertaisesti isompia. Ruoan alkutuotanto pitää vapauttaa kilpailulain rajoitteista eli sallia keskustelu ja joukkovoima.”
”Käytössä on mitä mielikuvituksellisempia keinoja harmaaseen suojeluun.”
Kolmas hiertävä kysymys koskee maanomistusta ja ennen kaikkea metsää.
”Käytössä on mitä mielikuvituksellisempia keinoja harmaaseen suojeluun: vaikeutetaan päätehakkuita ja vaaditaan ylimääräisiä lupia, edellytetään maisemalupia normaaleille metsänhoitotoimenpiteille ja rajoitetaan metsän käyttöä kaavoituksella”, Liuha listaa.
Maaomaisuuden arvo laskee ja käyttö estetään, mutta se tehdään niin epämääräisesti, että kunta ei joudu korvaamaan eikä suojelukorvauksiakaan saa, Liuho sanoo.
”Pahinta on laaja yleiskaavoitus virkistysalueeksi: ne eivät ole suojeltuja, mutta silti siellä ei voi harjoittaa metsälakipohjaisia metsänhoitoa, saada tukia tai ympäristösopimuksia.”
Maanomistajalle tulee kustannuksia, mutta kunnan ja kuntalaisen kannalta metsän käyttö säilyy ennallaan.
Kuntien toimia kannattaa seuranta, koska käytäntöjä saatetaan kopioida.
Liuha on ollut isänsä tapaan Lempäälän yhdistyksen johtokunnassa. Kuitenkin 25 vuotta kunnallisissa ja muissa luottamistoimissa on näyttänyt yhteiskunnallisen kehityksen riskit maaseudun elinkeinoille.
”Olen aina ollut sitä mieltä, että asioihin pitää vaikuttaa systeemitasolla, koska yksilötasolla ei voi. Nyt tarvitaan yhteistyötä ja lisää ymmärrystä niille, joilla ei ole enää kontaktia maaseudun elinkeinoihin.”
Kuntien toimia kannattaa seuranta, koska käytäntöjä saatetaan kopioida.
Julkisuudessa luonnonsuojeluun liittyy helposti kärjistyksiä, vaikka maanomistajatkin haluavat suojella ja välttää vastakkainasettelua, Liuha huomauttaa. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että myös oman kotitontin pysyvyys ja käyttö on maanomistuskysymys.
”Meillä on MTK:ssa valtavan laaja edunvalvontakenttä eikä yksittäinen jäsen saa jäädä maalitauluksi. Oikein toimien emme ole yksin, vaan suuren maata omistavan enemmistön kanssa. Mutta pelisääntöihin on puututtava.”
”Se on ainoa tapa saada tuloksia.”
Uutta liittojohtajaa viehättää MTK:ssa sen selkeä edunvalvonnallinen tehtävä ja kiinnostava toimintakenttä. Työ ei ole puoluepolitiikkaa, vaan vuoropuhelussa voidaan olla kaikkien puolueiden kanssa.
”Se on ainoa tapa saada tuloksia, ja hienosti MTK on noudattanutkin sitä ja aktiivista edunvalvontaa läpi vuosikymmenten.”
Liuha osallistuu huhtikuussa ensi kertaa MTK:n valtuuskunnan kokoukseen.
”On hienoa tulla toimintaan murrosvaiheessa, kun menossa on järjestöuudistus ja tulossa liittokokous. Minua kiinnostavat talous, pitkänkin ajat taustat ja se, että koko suuri yhteisö pystyy sopimaan asiat ja pysyy yhtenäisenä. MTK on olemassa jäsentensä edunvalvontaa varten.”
Jäsenmäärää pitää hänestä kasvattaa, sillä kaikki tilat Pirkanmaallakaan eivät ole jäseniä.
”Yleinen viisaus on, että kannattamatonta pitäisi välttää viljelemästä.”
Liiketalouden tradenomi ja maanviljelijä Liuha, 45, viljelee Lempäälässä sukutilaa. Hän on kolmas polvi, vaikka itse tila on satoja vuosia vanha. Karja pantiin pois parikymmentä vuotta sitten, ja viljelyyn tulee nyt lisää kuminaa ja ehkä rypsiä sekä heinää.
”Nyt on oikea aika miettiä viherlannoitusta ja saneeraus- ja typensitojakasveja ja peltojen saattamista kasvukuntoon. Yleinen viisaus on, että kannattamatonta pitäisi välttää viljelemästä ja etsiä vaihtoehtoja.”
Liuha viljelee Lempäälässä sukutilaa. Kuva: Sanne KatainenLiuha on maatalousyrittäjä, mutta lisänä on ollut metsää, konsultointia ja palkkatöitä säiliöautoalalla.
”Töitä tehdään tilalla, mutta tällä kannattavuudella tulot eivät ole iloinen ongelma. Kasvinviljelyn kannattavuuskriisi on aivan omaa luokkaansa ja yksittäisen viljelijän keinot vähissä. Panosten hinnat pitäisi saada kohtuullisiksi ja viljan hinnan nousta”, Liuha perää.
”Maatiloilla on ollut paljonkin vaikeiden aikojen sietokykyä, mutta ison velan tai muiden tekijöiden takia tulee äkkiä kriisi, jos kassavirta kääntyy negatiiviseksi. Investointeja pitäisi kuitenkin tehdä ja nuoria saada viljelijöiksi.”
Liuhan tila on velaton.
Aivan erityisen iloinen hän on rakkauden mukana tilalle tulleesta yläasteikäisestä pojasta, jonka kanssa saa opetella isänä olemista.
”On suuri etuoikeus yrittää antaa tälle kaverille sellaisia eväitä, että hän pärjää seuraavat 70 vuotta. Pitää muistaa kertoa kaikki asiat, jotka auttavat häntä päättämään asioistaan, mutta ei päättää hänen puolestaan. Tässä ylisukupolvisuus muuttuu sanoista joksikin muuksi.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
