Tuottajan selkäranka katkeamassa energian ja lannoitteiden vuoksi ‒ edunvalvoja vaatii hallitukselta nopeita toimia

Sota Lähi-idässä uhkaa jälleen nostaa suomalaisen maatalouden kustannuksia juuri kevättöiden alla.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK varoittaa, että erityisesti lannoitteiden ja polttoaineiden kallistuminen tuo alkutuotantoon satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset.

Järjestön mukaan tilanne koskee jo nyt etenkin peltokasvituotantoa. Viljojen ja muiden peltokasvien tuottajahinnat ovat laskeneet, vaikka tuotantokustannukset ovat jääneet korona-ajan ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan jäljiltä korkealle tasolle. Nyt kustannukset karkaavat käsistä.

Tuottajalle kaikkein kalleimpia kuluja ovat lannoitteet, energia, koneet ja rahoitus.

MTK:n mukaan viljatiloille mennyt kasvukausi oli jo kolmas tappiollinen vuosi peräkkäin. Todennäköistä on, että Lähi-idän sodan kärjistyminen syventää valmiiksi vaikeaa kannattavuuskriisiä entisestään.

”Markkinat eivät tällä hetkellä millään kata tuotantokustannuksia, eikä tiloilla ole käytännössä mahdollisuuksia sopeuttaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä”, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo järjestön tiedotteessa.

Keskiviikkona koolla ollut MTK:n johtokunta vaatii maan hallitukselta nopeita, kohdennettuja tukitoimia erityisesti peltokasvituotannon tueksi.

Järjestö esittää, että hallitus varaisi viimeistään kehysriihessä 100 miljoonaa euroa luonnonhaittakorvauksen lisätukeen, joka suunnattaisiin ensisijaisesti peltokasvitiloille.

Lisäksi MTK vaatii energiaveron palautuksen korotuksen ottamista uudelleen käyttöön. Järjestön mukaan sen arvo olisi noin 45 miljoonaa euroa, ja se pitäisi kohdentaa erityisesti peltokasvituotannon kustannusten keventämiseen.

”Keväällä 2022 käyttöön otetut huoltovarmuustoimet osoittivat, että valtiolla on keinot vakauttaa tilannetta nopeasti”, Hemmilä huomauttaa.

MTK:n mukaan kyse ei ole vain yksittäisten tilojen talousongelmista, vaan laajemmasta huoltovarmuuskysymyksestä. Järjestö varoittaa, että jos viljelyalaa supistetaan tai tuotantoa ajetaan alas, sitä ei saada nopeasti palautettua.

”Markkinahäiriöihin on kyettävä vastaamaan nopeasti myös ruokaketjun sopimuksissa. Pula kananmunista ja naudanlihasta kertoo, etteivät markkinat ketjun sisällä toimi. Siksi myös parempaan toimivuuteen tähtääviä lakihankkeita on syytä kiirehtiä”, Hemmilä toteaa.