MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kommentoi Teeriharjun ensimmäisen kokouksen jälkeen tärkeän keskustelun käynnistyneen. Kuva: Lari Lievonen
”Elinikänäni en ole nähnyt vastaavaa: kriisi on historiallinen” – nyt vedotaan sekä viljan ostajiin että sen viljelijöihin
Tuore kasvinviljelijöiden yhdistys ja MTK hakevat yhtenä rintamana keinoja viljasektorin tervehdyttämiseksi.Tilaajalle
Kasvinviljelijöiden ahdinko veti sali täyteen Teeriharjun ensimmäisessä kriisikokouksessa. Kuva: Lari LievonenKasvintuottajat kokoontuvat maanantaina jo toista kertaa kriisikokoukseen Someron Teeriharjulle.
”Kasvinviljelijöiden kriisi on todellinen ja historiallinen. Olen seurannut sektorin kulu- ja tuottopuolta tarkkaan vuosikymmenten ajan. Elinaikanani ei ole ollut vastaavaa ahdinkoa”, toteaa Suomen kasvinviljelijöiden yhdistyksen puheenjohtaja Juha Raininko.
Kokouksessa kerrotaan kasvinviljelijöiden etuja ajavan, uuden yhdistyksen toiminnasta, mutta tilanteen helpottamiseksi odotetaan myös nopeaa apua.
”Viljaostajien puolelta odotamme selvää signaalia kotimaisen, laadukkaan viljantuotannon jatkumisen puolesta.”
Raininko toteaa, että edessä on täysi katastrofi, mikäli tukimaksatukset venyvät.
”Kokous odottaa ministeriön edustajilta positiivista viestiä siitä, että osa maataloustuista pystyttäisiin maksamaan kaikille tuottajille jo elokuussa.”
”Suomalaisen viljan hinta liikkuisi lähemmäs maailmanmarkkinahintaa, jos viljanostajilta löytyisi maksuhalua, maksukykyä löytyy.”
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kertoo osallistuvansa tälläkin kertaa Teeriharjun kokoukseen.
”On tärkeää, että viljatilat etsivät itse ratkaisuja tilanteessa, jossa mennään pakkasella, eikä muutosta ole näköpiirissä. Yksi ratkaisu ei koskaan sovi suoraan kaikille. MTK ja peltokasvivaliokunta edistävät asioita Suomen kasvinviljelijöiden ja viljantuottajien rinnalla. Teemme hyvää yhteistyötä.”
Hän lisää, että viljelijöiden yhteistyöllä saavutetaan nopeammin vaikutuksia niin viljataseeseen kuin vientiinkin.
”Toimimme yhtenä ketjuna kasvinviljelijöiden kanssa. Viime kokous oli tukipainotteinen. Tukiasiat ovat tärkeitä, mutta niihin on vaikeaa vaikuttaa”, vahvistaa Kalle Hankamäki, MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja.
Hankamäki muistuttaa, että suomalainen vilja jää pääosin käyttöön kotimaahan.
”Silti viljan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, mutta on käytännössä maailmanmarkkinahintaa alempi. Tähän tarvittaisiin korjaus. Jos basista eli eroa maailmanmarkkinahintaan pienennettäisiin, saataisiin hintoja nostettua ja kannattavuutta parannettua.”
Kotimainen vilja on ollut pitkässä juoksussa tonnilta 15 euroa maailmanmarkkinahintaa halvempaa.
”Suomalaisen viljan hinta liikkuisi lähemmäs maailmanmarkkinahintaa, jos viljanostajilta löytyisi maksuhalua, maksukykyä löytyy. Se nähtiin korona-aikanakin. Asia on viljanostajien halusta kiinni.”
Schulman laskee, että jo 15 euron nosto kotimaassa käytetyn viljan tonnihintaan toisi noin 40 miljoonaa euroa lisää sektorille.
”Nuorten, hurjasti investoineiden tuottajien on pakko laittaa viljaa kasvamaan pankinkin odotusten vuoksi. He, joilla on mahdollisuus pienentää tuotantoa, voisivat tehdä niin.”
Hankamäki ehdottaa vienninedistämisen nimissä väylämaksujen poistoa kaikilta elintarvikkeilta.
”Se alentaisi rahtikustannuksia, mutta tämä asia on tietysti valtiovallan käsissä.”
Viennin edistämisen lisäksi hän odottaa Someron kokoukselta keskustelua viljelysuunnitelmista tilanteessa, jossa viljatase on raskas.
”Jäähdyttelijät voisivat nyt joustaa omalla tuotannollaan. Nuorten, hurjasti investoineiden tuottajien on pakko laittaa viljaa kasvamaan pankinkin odotusten vuoksi. He, joilla on mahdollisuus pienentää tuotantoa, voisivat tehdä niin.”
Hän toteaa tuotantopanosten hintojen olevan nyt korkealla, eikä hintojen laskua ole näköpiirissä.
”Panosten säästäminen seuraavalle vuodelle voisi olla järkevää. Varastoon on jäämässä kuitenkin kolmannes viime kaudenkin viljasta, eli panosten säästäminen ja alan pienentäminen ei vaarantaisi rehuteollisuuden tarvetta. Viljaa tulee riittämään kotieläintilojen tarpeisiin.”
Schulman muistuttaa, että nyt olisi hyvä hetki tuottaa viljan sijasta öljykasveja.
”Meillä on puristuskapasiteettia ja myös kysyntää”, hän toteaa.
Viljatilojen kehnoa kannattavuutta todistavat myös Luonnonvarakeskuksen julkaisemat eri sektorien kannattavuuskertoimet. Viljatilojen kannattavuuskerroin vuodelle 2025 asettuu arvion mukaan lukuun -0,37.
MT tiedusteli MTK:n peltokasvivaliokunnan näkemystä siitä, onko kannattavuuskerroin luotettava pohja keskustelulle.
Sika- ja siipikarjasektorien suhteen kerroin ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta, koska tietojen saatavuus osakeyhtiömuotoisilta tiloilta on aliedustettua.
”Puhtaasti viljaa tuottavia osakeyhtiömuotoisia tiloja ei ole olemassa siinä mittakaavassa kuin kotieläinpuolella. Mielestäni kannattavuuskerroin antaa kyllä kokonaisuudesta oikeellisen kuvan, vaikka tilojen välillä luonnollisesti on aina suuria eroja”, pohtii Arto Laine peltokasvivaliokunnasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
