Jaakko Peräniityllä riittää uskoa kotimaiseen kasvintuotantoon. Kuva: Rami MarjamäkiPunkalaidunJaakko investoi miljoonan ja työllistää siten itsensä loppuelämäksi
Jaakko Peräniitty jatkaa yrittäjänä uusin opein isän jalanjäljissä.Tilaajalle”Melkein uskaltaisin väittää olevani Suomen nuorin siemenpakkaamoyrittäjä”, pohtii 23-vuotias Jaakko Peräniitty.
Olemme hänen maatilansa pihamaalla, Punkalaitumella. Taustalta kuuluu puun työstön ääniä. Pihapiiriin nousee ensi kesäksi uusi rakennus, jonka puista harjaosaa rakennetaan parhaillaan maan tasalla nostettavaksi myöhemmin nosturilla paikoilleen. Kyseessä on uusi siemenpakkaamo ja viljankuivaamo, reilun miljoonan euron investointi.
”Toista en ajatellut elämäni aikana tehdä. Tämän pitäisi kestää vielä tulevillekin polville”, puolitoista vuotta sitten yksinyrittäjäksi ryhtynyt Peräniitty pohtii.
Voi sanoa, että hän työllistää investointinsa myötä itsensä loppuelämäkseen kotipaikkakunnallaan.
Harja nousee muotoonsa maan tasalla ja se nostetaan paikalleen nostureilla. Kuva: Rami MarjamäkiRakenteilla oleva kokonaisuus kattaa 57 kuution alipaineella toimivan kuivaamon, 1 860 kuutiota siilotilaa yhteensä 31 siilossa, siementen lajittelu- ja pakkauslinjaston, yhteensä 970 kilowatin kahden kattilan hakelämpökeskuksen ja lämmön jakelun, lämpimän sosiaalitilan sekä tilan, johon esipuhdistajan jäte kerätään ennen kuljetusta polttoon.
Ratkaisut ovat lajittelulaitteita lukuun ottamatta kotimaista alkuperää ja rakentamiseen tarvittava työvoimakin tulee lähiseudulta.
”Moneen työhön on löytynyt valmiiksi tutut tekijät. Esimerkiksi kaikki maansiirtotyöt hoiti hyvä ystävä naapurista.”
Peltosiemen-ketjun siemenpakkaamon ohessa Peräniitty pyörittää 140 hehtaarin kasvinviljelytilaa erikoistuen siemenviljan tuottamiseen.
”Viljelen kaikkia kotimaisia viljoja siemeneksi. Viljelyksessä on myös hernettä ja härkäpapua sekä rypsiä.”
Lisäksi hän tekee yhteistyötä useiden siemenviljelytilojen kanssa, jotka tuottavat pakkaamolle myytävää siemenviljaa.
Lintuperspektiivistä suurempikaan työmaa ei näytä massiiviselta. Kuva: Rami MarjamäkiHetken mielijohteesta ei uran valinnassa ole kyse.
”Jo pienenä koululaisena pyysin isältä puintiaikaan, että eikö hän voisi ilmoittaa rehtorille, että olen nyt peltotöissä. Silloin lähinnä istuin vieressä kyydissä.”
Isä, Tapio Peräniitty, pyöritti niin ikään kasvinviljelytilan ohessa siemenpakkaamoa yhdessä veljensä kanssa.
”Töissä aloin varsinaisesti autella 15 vuoden iässä. Alusta asti minulle uskallettiin antaa vastuuta töissä.”
Suunnitelmat isän elämäntyön jatkamisesta kypsyivät pikkuhiljaa ja Peräniitty lähti lukion jälkeen opiskelemaan agrologiksi Mustialaan.
”Pakkoa minulla ei ollut. Vanhemmat kannustivat valitsemaan itseä kiinnostavan alan. Koulun alettua isä kysyi usein arjessa, kuinka työt pitäisi tehdä uusin opein ja uudet tavat otettiin heti käyttöön.”
Työt edistyvät mukavasti, mutta tekemistäkin vielä riittää ennen ensimmäisiä viljan kuivauksia. Kuva: Rami MarjamäkiLopulta päätös pakkaamo- ja maatalousyrittäjäksi ryhtymisestä piti kuitenkin tehdä suunniteltua aikaisemmin isän menehdyttyä yllättäen kesällä 2024.
”Olimme kuitenkin puhuneet aiemmin sukupolvenvaihdoksesta. Nyt se vain aikaistui jonkin verran.”
Isän kanssa oli myös puhuttu ajatuksesta investoida uuteen pakkaamoon.
”Kerroin hänelle, että haluan siirtää pakkaamotoiminnan kokonaisuudessaan tänne Punkalaitumelle. Pakkaamotoimintaa on harjoitettu isäni kotitilalla Huittisissa.”
Isää investoinnin suuruus ei hämmentänyt, mutta ajatus paikkakunnan vaihdoksesta tuntui vieraalta. Jaakko on kuitenkin tyytyväinen ratkaisuunsa.
”Sen myötä saan optimoitua toiminnan kuluja ja ajankäyttöä jo sitäkin myötä, kun päivittäiset kulkemiset naapuripaikkakunnalle jäävät pois. Pakkaamotoiminta on matalakatteista, jatkuvissa kuluissa on säästettävä.”
Uudessa laitoksessa tuotantoa pyritään kasvattamaan, mutta kuitenkin niin, että laatu on parasta mahdollista.
Jaakolle on merkityksellistä saada toimia yrittäjänä lapsuutensa maisemissa kotitilalla. Kuva: Rami MarjamäkiKulujen säästämiseksi ja energian hintavaihteluriskin minimoimiseksi rakenteilla olevan Antti-kuivaamon lämpölähde on kotimainen puuhake.
”Lämpöratkaisu maksaa itseään joka vuosi takaisin, sillä myös itselläni on metsää, josta saa haketta. Hakkeen tekemiseen löytyy paikkakunnalta yrittäjiä.”
Hakelaitoksella saadaan lämpiämään myös muut maatalousrakennukset pihapiirissä. Kirsikaksi kakun päälle uuden rakennuksen yhteyteen tulee lämmin sosiaalitila.
”Asiakastapaamisia varten ja jos vaikka joskus voisin ottaa harjoittelijoita tai työntekijöitä. Toistaiseksi pärjään kyllä yksinkin, kun kunnostan, pakkaan ja markkinoin siemeniä talven ajan”, Peräniitty perustelee.
Kasvintuotannon moniosaaja
Jaakko Peräniitty
23 vuotta, syntynyt vuonna 2002
Asuu Punkalaitumella
Valmistuu keväällä agrologiksi
Maatalousyrittäjä ja siemenpakkaamoyrittäjä
Harrastaa metsästystä
Apua rakennuksen ja teknisten ratkaisujen suunnitteluun Peräniitty kertoo saaneensa erityisesti muilta pakkaamoyrittäjiltä, myös oman ketjun ulkopuolelta.
”Pääsin katsomaan paikan päälle käytössä olevia ratkaisuja. Se avasi silmiä monessa asiassa. Tästä avusta olen kollegoilleni valtavan kiitollinen.”
Teknisten ratkaisujen suunnitteluun apua löytyi myös perhepiiristä.
”Velipuoleni on konetekniikan insinööri ja työskentelee alan tehtaassa työnjohtajana. Hänen ammattitaidostaan ja avustaan on ollut iso apu niin suunnittelussa, kuin itse rakennusvaiheessakin.”
”Metsästysharrastuksen kautta pääsee mukavasti irtautumaan arjen rutiineista. Se on tärkeää, kun koti on samalla työpaikka.”
Rakennusinvestointi ei tyssännyt rahoitukseen, vaikka maatalousalan rahoituksen ehdot ovat tunnetusti kiristyneet viime aikoina.
”Pankki suhtautui alusta saakka hankkeeseen myötämielisesti, mutta tietysti teimme rahoitusta varten ensin tarkat laskelmat.”
Hankkeeseen on saatu tukea myös Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta (aiemmin Pirkanmaan ely-keskus) EU:n maaseuturahoituksen kautta.
”Ilman sitä ei varmaan tämän kaltaiseen investointiin uskaltaisi ryhtyä.”
Pakkaamoyrittäjäksi ryhtyminen teki agrologiksi opiskelevasta Peräniitystä töiden ohella opiskelevan yrittäjän. Ratkaisu oli mahdollinen, kun kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta olivat jo takana.
”Isän kuoleman jälkeen en ole ollut kokonaista viikkoa koululla, vaikka olen toki käynyt siellä päiväseltään välillä ja opiskellut etänä.”
Tänä keväänä Peräniitty valmistuukin agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksiköstä. Hän on tyytyväinen opinahjosta saatuihin eväisiin.
”Mutta ehkä tärkein asia, mikä opiskelusta on jäänyt itselle käteen, on opiskelukavereista muodostunut tiivis kaveriporukka. Pidämme tämän porukan kanssa päivittäin tiiviisti yhteyttä.”
Opiskelijatapahtumien kautta myös muista saman alan kouluista on tullut paljon väkeä tutuksi.
”Tästä verkostosta on varmasti paljon hyötyä tulevaisuudessa.”
”Tästä työssäni on lopulta kyse”, Jaakko Peräniitty toteaa ja valuttaa lajiteltua siementä käsissään. Kuva: Rami MarjamäkiNyt rakennusvaiheessa Peräniitty ei juuri ehdi pitää vapaata, mutta metsästämään hän on silti talven aikana ehtinyt.
”Metsästysharrastuksen kautta pääsee mukavasti irtautumaan arjen rutiineista. Se on tärkeää, kun koti on samalla työpaikka.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
