Trumpin tullit iskivät jo mutkan kautta suomalaissahoille: Vietnam pisti liinat kiinni

Suomen sahatavaran tuotanto ja vienti ovat jatkaneet nousuaan viime vuoden pohjista. Vuoden takaiseen verrattuna helmikuun vienti oli noussut lähes kaikkiin ostajamaihin.

Sahoilla tuotettiin 12 kuukauden aikana noin 11 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, josta kaksi miljoonaa kuutiota pysyi kotimaassa ja loput päätyi vientiin.

Tullin mukaan kuusisahatavaran vientihinta oli helmikuussa noin 250 euroa ja mäntysahatavaran 234 euroa kuutiometriltä.

”Jos vuoden takaiseen vertaa, markkina on mennyt eteenpäin. Pohjakosketus on otettu, mutta onhan tämä rakentaminen ja tekeminen aika vaisua ja hentoista”, luonnehtii Versowood oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra.

Hän pitää mahdollisena, että suomalaiset sahat ovat voittaneet hieman markkinaosuuksia.

”Kulutus ei ole kauheasti kasvanut, mutta tavara on liikkunut paremmin kuin vuosi takaperin.”

Tullin tilaston mukaan merkittävin suomalaisen mäntysahatavaran vientimaa oli helmikuussa Egypti. Kuusisahatavarassa ykkössijalla oli Viro. Siellä suomalainen sahatavara korvaa aiemmin Venäjältä tuotua.

Sahatavaraa kuluu Virossa esimerkiksi vientiin suuntautuneessa pientaloteollisuudessa.

Kopran mukaan viimeaikaisen kasvun veturina on toiminut Keski-Eurooppa, varsinkin Saksa.

Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. Kuva: Petteri Kivimäki

Myös Pohjois-Afrikan mäntysahatavaramaissa eli Egyptissä, Algeriassa ja Marokossa on ollut hyvä vire.

”Jarruttelusta ollaan päästy vapaalle vaihteelle.”

Inflaation ja korkotason lasku ovat luoneet toivoa, että talouskasvu viriäisi Euroopassa. Toisaalta myönteisiä odotuksia on painanut epävarmuus, joka johtuu suurvaltojen politiikasta.

”Omasta historiasta en muista, että koskaan olisi ollut näin paljon kaikenlaista samaan aikaan: kauppasota, Ukrainan sota, Lähi-itä, Intia ja Pakistan, Kiina ja Taiwan. Täytyy toivoa, että se tällä erää on tässä.”

Sahatavara kulkee Euroopasta Aasiaan edelleen Afrikan ympäri, koska laivayhtiöt välttävät Suezin kanavaa Jemenin huthi-kapinallisten iskujen pelossa. Tämä on pidentänyt eurooppalaisten sahojen toimitusaikoja.

Kuusisahatavaraa vietiin helmikuussa Suomesta eniten Viroon, Saksaan, Ranskaan ja Saudi-Arabiaan. Kuva on Versowoodin Otavan sahalta. Kuva: Petteri Kivimäki

Muutama vuosi sitten kovassa vauhdissa ollut sahatavaran vienti Kiinaan on tyrehtynyt vaatimattomaksi.

Tammi–huhtikuussa Suomesta vietiin maahan noin 127 000 kuutiota havusahatavaraa, mikä oli 57 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kiinan sahatavaratuonti on vähentynyt muistakin maista, mutta Suomea vähemmän. Ruotsi on noussut Holzkurierin julkaiseman tilaston mukaan Suomen ohi Kiinan neljänneksi suurimmaksi sahatavaran tuontimaaksi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kanadan jälkeen.

Kiinan ylivoimaisesti suurin havusahatavaran toimittaja on länsimaiden pakotteista kärsivä Venäjä, joka vei Kiinaan alkuvuonna 3,5 miljoonaa kuutiota havusahatavaraa.

Kopra toivoisi Kiinan-viennin elpyvän. Se auttaisi sahoja varsinkin syksyisin, kun rakentaminen hiipuu Euroopassa. Kauppasuhteita sentään ylläpidetään, vaikka tavaraa ei juuri liiku.

”On meillä siellä oma agentti ja asiakaskuntamme, jatkuvasti yhteydessä ollaan. Mutta ei ole vaan yhteistä hintanäkemystä. Epävarmuutta on tosi paljon, kulutus ei ole normaalia.”

Kopra mainitsee Aasian maista myös Vietnamin, jonka sahatavaramarkkina on perustunut muun muassa huonekalujen valmistukseen Yhdysvaltain markkinoille. Donald Trump määräsi ankarat tullit Vietnamille, mikä on johtanut maan sahatavaran tuonnin jumittumiseen.

”Tulleista tulee välillisiä vaikutuksia, vaikka ne eivät suoraan näkyisi meillä. Seuraavassa portaassakin ne näkyvät pian.”

Ruotsin kruunu on tänä vuonna vahvistunut, mikä parantaa Suomen vientiyritysten asemaa suhteessa ruotsalaisiin. Vuoden alussa eurolla sai 11,5 kruunua, nyt alle 11.

Sahatavaran yhä heikkoon suhdanteeseen nähden Kopra pitää tukin hintoja korkeina. Metsäteollisuus ry:n tilaston mukaan kuusi- ja mäntytukin neljän viikon keskimääräinen kantohinta päätehakkuilla on noussut yli 86 euroon kuutiolta.

”On selittämätöntä, miksi tukin hinta on noussut näin korkealle. Markkinatilanne ei puolla sitä millään lailla”, Kopra sanoo.

”Ollaan saatu omamme ostettua, mutta vähän hirvittää, kun on hiuskarvan varassa, mihin markkinatilanne kääntyy. Jos se meneekin negatiiviseksi, kalliiden puiden kanssa on tosi ikävä toimia, kun tietää, että tappiota tulee. Aina odottaisi maltillisempaa kehitystä suuntaan ja toiseen.”