Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit sekoittavat sahatavaramarkkinoita

Huhtikuun alussa Yhdysvallat asetti tuontitulleja kaikille kauppakumppaneilleen. Eurooppalaisille tuotteille määrättiin 20 prosentin suuruinen tulli, jonka oli määrä astua voimaan huhtikuun yhdeksäntenä päivänä.

Tullit koskevat kaikkia tuoteryhmiä lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Yksi näistä poikkeuksista on sahatavara. Mediatietojen mukaan puutuotteille oltaisiin kuitenkin valmistelemassa erillisiä tuontitulleja.

Kanadalaisen sahatavaran tuontitullia ei muutettu, vaan se pysyi ennallaan 15 prosentissa. Yhdysvalloissa rakennusalan toimijat tosin uskovat, että kanadalaisen sahatavaran tuontitullia korotetaan myöhemmin tänä vuonna.

On siis todennäköistä, että eurooppalaiselle sahatavaralle asetetaan jonkinlaiset tuontitullit ja että kanadalaisen sahatavaran nykyistä tuontitullia korotetaan. Nämä toimet vaikuttavat toteutuessaan sahatavaran maailmanmarkkinoihin, sillä Yhdysvallat on suuri sahatavaran tuoja.

Vaikutuksen merkittävyys riippuu siitä, minkä suuruiset tullit eurooppalaiselle sahatavaralle ja millainen korotus kanadalaiselle sahatavaralle asetetaan.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tilastojen perusteella vuonna 2023 Yhdysvaltojen sahatavaran tuonti oli 25 miljoonaa kuutiota ja nimelliskulutus (yhteenlaskettu tuotanto ja tuonti vähennettynä viennillä) 97 miljoonaa kuu­tiota.

Yhdysvaltojen nimelliskulutuksesta 80 prosenttia katettiin omalla tuotannolla. Jos Yhdysvallat teoreettisesti haluaisi lopettaa tuonnin kokonaan, sen tulisi kasvattaa omaa tuotantoaan vuoden 2023 lukujen perusteella liki 20 miljoonaa kuutiota. Tämä on lyhyellä aikavälillä mahdotonta ja pidemmälläkin aikajänteellä todella haastavaa.

Huhtikuussa 2017, Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella, Yhdysvallat asetti kanadalaisille sahoille tuottajakohtaiset tuontitullit, jotka olivat keskimäärin 20 prosentin suuruiset. Vuonna 2017 kanadalaisen sahatavaran vienti Yhdysvaltoihin laski seitsemän prosenttia.

Tuolloin viennin lasku jäi maltilliseksi Yhdysvaltain rakentamisen vahvan kasvun ansiosta. Tällä kertaa vaikutukset olisivat järeämpiä, sillä Yhdysvaltain talouskasvun ennustetaan tänä vuonna hidastuvan merkittävästi tullipäätöksien myötä.

Odotettavissa olevat tullit eurooppalaiselle sahatavaralle sekä kanadalaisen sahatavaran tullin korotus kohottavat sahatavaran ja muiden rakennusmateriaalien hintaa yhdysvaltalaisille rakentajille ja kuluttajille. Suhdanneherkälle rakentamiselle tämä ei lupaa hyvää.

Tuontitullit ja rakentamisen suhdannetilanteen heikentyminen eivät pysäytä Yhdysvaltojen sahatavaran tuontia Euroopasta ja Kanadasta tykkänään. Jatkossakin Yhdysvallat tarvitsee suuria määriä tuontisahatavaraa, vaikka rakentaminen vähenisi ja maa saisi lisättyä omaa tuotantoaan. Aika näyttää, minkä verran sahatavaran vienti Kanadasta ja Euroopasta Yhdysvaltoihin vähenee.

Yhdysvaltojen sahatavaran tuonnista reilut 80 prosenttia tulee Kanadasta ja reilut kymmenen prosenttia Euroopasta. Tuonti Suomesta Yhdysvaltoihin on ollut erittäin vähäistä.

Euroopan ja Kanadan viennin vähentyessä Yhdysvaltoihin sahatavaran tuottajat joutuvat etsimään tuotannolleen muita markkinoita. Todennäköisesti kanadalaiset sahat pyrkivät lisäämään vientiään Aasiaan, jossa niillä on jo vakiintuneita asiakkaita. Eurooppalaiset tuottajat pyrkinevät ensisijaisesti lisäämään toimitusmääriään eurooppalaisille asiakkaille. Tämä kiristää kilpailua Euroopassa ja Aasiassa. Molemmat alueet ovat tärkeitä markkinoita suomalaiselle sahatavaralle.

Samanaikaisesti sahatavaramarkkinoihin vaikuttaa tukkipuun rajallinen saatavuus sekä Kanadassa että Euroopassa. Monin paikoin metsätuhot ovat pienentäneet molempien alueiden puuntuotantopotentiaalia, mikä on heikentänyt sahojen nykyisiä ja tulevia tuotantoedellytyksiä.

Tuotantoedellytysten heikentyminen vähentää tuotantoa Kanadassa ja Euroopassa. Tämä pehmentää Yhdysvaltojen tullien myötä uusille markkinoille etsiytyvän sahatavaran vaikutusta sahatavaran maailmanmarkkinoihin ja Suomen sahatavaravientiin.

Kirjoittaja on Pellervon talous­tutkimuksen metsä­ekonomisti.