Tartunta-alue on 14 riistanhoitoyhdistyksen alueella. Kuva: Ruokavirasto
Ilman metsästystä Kaakkois-Suomen hirvikanta yli tuplaantuisi kahdessa vuodessa
Laskennallisesti alueelle on annettu reilut 800 hirven pyyntilupaa tälle metsästyskaudelle. Ne jäävät nyt todennäköisesti käyttämättä.Tilaajalle
Hirvien aiheuttamat liikenne- maa- ja metsätalousvahingot lisääntyvät kannan kasvun myötä. Kuva: Hannu HuttuRuokaviraston päätöksen mukaan luonnonvaraisten eläinten metsästys ja pyydystäminen on tällä hetkellä lähtökohtaisesti kielletty ASF-tartuntavyöhykkeellä. Ruokaviraston mukaan poikkeusta ei voida myöntää ajometsästykseen eikä metsästykseen, jossa käytetään vapaana juoksevaa koiraa.
Riistakeskuksen mukaan tarkkaa ASF-tartuntavyöhykkeelle kohdistuvaa pyyntilupamäärää on vaikea määrittää, koska tartuntavyöhykkeen rajat eivät noudata riistanhoitoyhdistysten tai pyyntilupa-alueiden rajoja.
Arvio alueen hirviluvista voidaan laskea kuitenkin sen perusteella, kuinka suuri osa kunkin riistanhoitoyhdistyksen maapinta-alasta sijaitsee tartuntavyöhykkeellä. Pinta-alaan pohjautuvan arvion mukaan ASF-tartuntavyöhykkeelle on annettu reilut 800 hirven pyyntilupaa tälle metsästyskaudelle. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa ellei lupapäätöksessä ole asetettu muita ehtoja.
Hirvikannan metsästettävä nettokasvu kuvaa sitä osuutta kannasta, joka voidaan poistaa metsästyksellä kannan koon säilyessä suunnilleen ennallaan. Alueelle tehtyjen laskelmien mukaan nettokasvu on vuosina 2023–2025 ollut keskimäärin noin 53 prosenttia. Arviossa otetaan huomioon myös metsästyksen ulkopuolinen kuolleisuus, jonka aiheuttaa esimerkiksi liikenne tai suurpedot.
Hirvikanta ei kuitenkaan kasvaisi loputtomasti samaa vauhtia, koska samalla myös kuolleisuus kasvaisi.
Hirvikannan metsästettävä nettokasvu on keskimäärin noin 53 % vuodessa.
”Luken vuoden 2026 kanta-arvioaineistosta Ruokaviraston määrittelemälle ASF-tartuntavyöhykkeelle tehdyn laskelman perusteella alueella oli tammikuussa 2026 arviolta noin 3,8 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Jos tiheyttä kasvatetaan laskennallisesti 53 prosenttia vuodessa, tulos olisi, että tammikuussa 2027 noin 6 hirveä tuhatta hehtaaria kohden ja tammikuussa 2028 noin 9 hirveä tuhatta hehtaaria kohden”, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikström laskeskelee.
Wikström muistuttaa, että saadut luvut ovat yksinkertaisen skenaariolaskelman tuloksia. Jos alue, jolla hirviä ei voida metsästää, laajenee, kasvavat samalla sekä metsästyksen ulkopuolelle jäävä hirvikanta.
Liikennevahingot sekä maa- ja metsätalousvahingot lisääntyisivät todennäköisesti kannan kasvaessa. Vaikutusten suuruus riippuisi kuitenkin myös siitä, mihin hirvet alueen sisällä keskittyvät.
Ruokaviraston mukaan tartuntavyöhyke pysyy käytännössä voimassa vähintään vuoden, mutta rajoitusten sisältöä voidaan muuttaa tautitilanteen kehittyessä.
”Jo yhden metsästyskauden jääminen väliin voi kasvattaa seuraavan kauden metsästystarvetta huomattavasti. Kahden peräkkäisen metsästyskauden jääminen väliin voi kasvattaa tarvetta vielä selvästi enemmän. Edellä käytetyllä 53 prosentin vuotuisella kasvuoletuksella lähtötilanne kasvaisi kahdessa vuodessa noin 2,34-kertaiseksi, jos metsästystä ei olisi eivätkä muut tekijät rajoittaisi kasvua”, Wikström pohtii.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
