Hirvikolarien vaaratunnit alkavat nyt – yli puolet kuolonkolareista tapahtuu iltaisin
Hirvet ovat nyt liikkeellä tavallista aktiivisemmin, ja syksyn pimeät illat tekevät tilanteesta vaarallisen autoilijoille. Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan hirvieläinonnettomuuksissa kuoli viime vuonna viisi ja loukkaantui 133 ihmistä.
Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan vuonna 2025 menehtyneistä neljä kuoli hirvikolareissa ja yksi törmäyksessä muun hirvieläimen kanssa. Kuvituskuva. Kuva: Jarno MelaSyksyn hämärtyvät illat lisäävät hirvikolarien riskiä Suomen teillä erityisesti iltakuuden ja keskiyön välillä, jolloin myös yli puolet kuolemaan johtaneista eläinonnettomuuksista tapahtuu. Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan hirvieläinonnettomuuksissa kuoli vuonna 2025 viisi ja loukkaantui 133 ihmistä. Valtaosa vakavista tapauksista liittyi hirvikolareihin.
Riski kasvaa syksyllä useasta syystä samaan aikaan. Hirvet liikkuvat luontaisesti aktiivisimmin aamu- ja iltahämärässä, syksyn kiima-aika lisää niiden liikkumista ja hirvenmetsästys voi ajaa eläimiä tavallista lähemmäs teitä.
”Syksyllä työ- ja asiointimatkat osuvat yhä useammin juuri hämärään. Kuljettajan onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota nopeuteen ja tien reunoihin etenkin alueilla, joilla hirvieläimistä varoitetaan liikennemerkein. Hieman alempi tilannenopeus antaa enemmän aikaa reagoida, jos eläin ilmestyy tielle yllättäen”, kertoo POP Vakuutuksen palvelujohtaja Tommi Lehmusvirta.
Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan vuonna 2025 menehtyneistä neljä kuoli hirvikolareissa ja yksi törmäyksessä muun hirvieläimen kanssa. Loukkaantumisista 81 prosenttia tapahtui hirvikolareissa.
Kuljettajilta vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta etenkin hämärällä ja pimeällä. Hirvi voi ilmestyä tielle nopeasti, eikä se välttämättä liiku yksin.
”Hirven ilmestyessä tielle aikaa päätöksille on hyvin vähän. Siksi ennakointi on tärkein keino pienentää onnettomuusriskiä. Nopeuden laskeminen hirvivaara-alueella vaikuttaa sekä mahdollisuuteen välttää törmäys että mahdollisen törmäyksen seurauksiin”, Lehmusvirta sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan eläimen väistäminen äkillisellä ohjausliikkeellä voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen. Jos törmäystä ei voi välttää, voimakas jarrutus on yleensä turvallisempi vaihtoehto kuin hallitsematon väistöliike. Samalla auto tulisi pyrkiä pitämään omalla ajokaistalla.
Autoilijoita kehotetaan suhtautumaan hirvieläinvaroitusmerkkeihin vakavasti ja käyttämään kaukovaloja aina, kun se on mahdollista muita häikäisemättä. Tienvarsia ja metsänreunoja kannattaa tarkkailla jatkuvasti, sillä hirven voi havaita ensimmäisenä esimerkiksi silmien heijastuksesta tai liikkeestä tien laidassa.
Jos hirvikolari tapahtuu, tärkeintä on huolehtia ihmisten turvallisuudesta ja estää lisäonnettomuudet. Auto tulisi siirtää mahdollisuuksien mukaan turvalliseen paikkaan, kytkeä hätävilkut päälle ja ilmoittaa onnettomuudesta hätäkeskukseen. Loukkaantunutta eläintä ei pidä lähestyä.
”Kolarin jälkeen ensimmäinen ajatus saattaa olla auton vaurioissa, mutta tärkeintä on aina varmistaa oma ja muiden turvallisuus. Vahinkojen selvittäminen ja vakuutusasiat hoidetaan sen jälkeen”, Lehmusvirta muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
