
Taljajousen jänteestä kuuluu räpsähdys. Hiilikuituinen nuoli suhahtaa ilmojen halki ja iskeytyy kolmiulotteisen karhufiguurin lapaan.
Uutta nuolta metsästysjousen jänteelle asettelee paltamolainen 16-vuotias Miko Kvist, joka harjoittelee jousiammuntaa tulevaa metsästyskautta varten.
”Pienriistaa lähden yrittämään syksyllä. Jänistä ja majavaa kyttään ainakin”, Kvist sanoo.
Ruutiaseisiin tottuneelle metsästysjouseen tarttuminen on askel kokonaan uuteen ajattelutapaan.
”Jousimetsästyksessä metsästäjältä vaaditaan paljon enemmän kuin ruutiaseella metsästettäessä”, molempia lajeja harrastava Paltamon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Risto Miinin vertaa.
Jousimetsästäjän on päästävä riistan lähelle huomaamatta. Tai sitten hänen on odotettava riistaa hievahtamatta vaikkapa ruokintapaikalla.
Käytännön ampumamatkat jousella vaihtelevat muutamasta metristä noin 25 metriin. Etäisyyden arviointi korostuu, sillä nuolen lentorata on kaareva ja vauhti vähäinen.

Miko Kvist on viehättynyt jousimetsästyksen vaikeudesta.
”Tässä on niin paljon kaikenlaista, mikä pitää ottaa huomioon verrattuna metsästykseen kiväärillä tai haulikolla.”
Kvist on kaatanut tähän mennessä seitsemän hirveä metsästyskiväärillä.
”Eniten minua kiinnostaisi hirvenmetsästys taljajousella. Sillä ammutaan Pohjois-Amerikassa muun muassa hirviä ja karhuja ilman ongelmia.”
Kvistin harjoittelupaikkana on Paltamon riistanhoitoyhdistyksen 700 metrin mittainen jousimetsästysrata. Kolmiulotteisia riistamaalifiguureita radalla on 14 kappaletta.
Hirvifiguuria ei löydy kolmiulotteisena, mutta sellainen on ammuttavissa kaksiulotteisena kuvana, joka on valmistettu metsästyshirvitaulusta ja nuolet pysäyttävästä taustamateriaalista.
”Olisi hienoa, jos jousiase hyväksyttäisiin viimeinkin hirvenmetsästykseen. Silloin jousimetsästyksen suosio lisääntyisi”, Miko Kvist sanoo.
Suomessa arvioidaan olevan noin 15 000 jousimetsästäjää. Jousiaseelle ei tarvita lupaa. Paltamolaisten jousirata rakennettiin hirven jousimetsästyksen sallimista silmällä pitäen.
Esitys hirven säätämisestä jousella metsästettäväksi riistaksi jäi käsittelemättä, sillä asiaa käsitellyt Juha Sipilän hallitus kaatui kalkkiviivoille ennen kuin esitys ehti eduskuntaan vuonna 2019.

”Radalla on ollut turhan vähän käyttäjiä. Jos hirvestä tulisi jousilaillinen, ammunnan harjoittelijoita varmasti riittäisi”, Paltamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Aaro Möttönen arvioi.
Hirven jousimetsästys herätti aikanaan vastarintaa eläinsuojelujärjestöjen keskuudessa, ja tutkimustiedon aiheesta katsottiin olevan liian vähäistä. Pelkona oli, että haavakkoja tulisi liikaa.
“Olisi hienoa, jos jousiase hyväksyttäisiin viimeinkin hirvenmetsästykseen.”
”Hirvi kaatuu metsästysjousella vähintään yhtä nopeasti kuin kiväärillä ammuttaessa ellei nopeamminkin”, Risto Miinin sanoo.
Suomalaisessa jousimetsästyksessä käytetään väkipyörillä varustettuja taljajousia, vastakaarijousia ja pitkäjousia. Jatkuvasti vireessä pysyvä varsijousi eli jalkajousi ei ole sallittu.

Luvallista riistaa jousimetsästäjälle on kaikki pienriista ja hirveä pienemmät sorkkaeläimet. Suurpetojen metsästys jousiaseella on kielletty.
Metsästyslaki vaatii jousen virittämiseen vähintään 180 newtonin voiman, joka vastaa noin 40,5 paunaa tai 18,4 kiloa. Yleisimmät metsästysjouset ovat 50–60-paunaisia.
”Liian jäykkää jousta ei kannata hankkia, sellaisella ampuminen käy voimille”, Risto Miinin opastaa.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
