Tämän vuoksi jousella voi metsästää myös kaupungissa ‒ tekniikka on voimaa tärkeämpää

Kaupunkien kupeessa elelee paikoin paljon metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Luotiaseiden käyttö on monilla kaupunkialueilla lähes mahdottomuus.

"Metsästettäessä on aina huomioitava turvalliset ampumasektorit ja takavaara-alue. Tiheämmin asutulla alueella näiden piirtämät rajat ovat tiukkoja. Jousella voi muita aselajeja paremmin metsästää myös ruuhka-Suomessa", toteaa Jousimetsästäjäin Liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa.

Metsästysjousen ampumamatkat ovat lyhyitä ja takavaara-alue on pieni verrattuna kivääriin. Jousella ampuminen ei myöskään tuota juurikaan havaittavia ääniä tai aiheuta muita häiriötä lähelläkään liikkuville.

Pääkaupunkiseudulla metsästetään jopa Kehä ykkösen sisäpuolella. Jousimetsästäjän voi nähdä esimerkiksi kanijahdissa kaupungin siirtolapuutarhalla. Jousimetsästys tarjoaa monelle kaupunkilaiselle ainoan metsästysmahdollisuuden lähellä kotia. Antti Saarenmaa metsästää itse jousella Espoossa.

Jousimetsästys edellyttää metsästyskortin suorittamista, metsästysoikeutta alueella sekä sorkkaa metsästettäessä jousimetsästyksen ampumakokeen suorittamista. Itse jousiaseeseen ei tarvitse hankkia lupia. Myös harjoittelu on helpompaa, sillä jousella ampumista voi harjoitella lähes missä tahansa.

"Ampumataito on periaatteessa mahdollista hankkia yhdessä kesässä, jos joku opastaa ensin tekniikan. Silti metsästykseen vaadittava osaaminen saavutetaan vasta satojen laukausten jälkeen", Antti Saarenmaa toteaa.

Jousella ampuminen onnistuu lähes kaikilta. Metsästyslain mukaan metsästysjousen vetojäykkyys on oltava vähintään 40,5 paunaa.

"Joillekin jousen jäykkyys voi ehkä alkuun olla hiukan haastava, mutta se on harjoiteltavissa. Jousimetsästys on enemmän tekniikkalaji kuin voimalaji."

Jousimetsästystä kritisoidaan välillä siitä, että eläimet kärsivät, kun niitä ammutaan nuolella. Saarenmaa kuitenkin on eri mieltä.

Metsästysnuoli on oikein käytettynä yhtä tehokas kuin kiväärin luoti. Kuva: Markku Vuorikari

"Alustavien tutkimustulosten mukaan metsästysnuoli on oikein käytettynä yhtä tehokas kuin kiväärin luoti. Metsästysnuoli on tehokas koko lentonsa ajan ja yleensä se läpäisee täysin saaliin sen koosta riippumatta", Saarenmaa sanoo.

Jousimetsästyksen harrastajia on Suomen Jousimetsästäjäinliiton arvion mukaan 10 000–15 000. Jousimetsästyksen suosio kasvaa kaiken aikaa Suomessa. Suosioon vaikuttaa lajin haastavuus, turvallisuus ja harjoittelupaikan löytämisen helppous.

"Parasta jousimetsästyksessä on se, että siinä pitää päästä lähelle eläintä. Toki nuolella osuu hyvin kauaskin, 50 metrin päästä osuu vielä hyvin tennispalloon. Mutta riistaeläimen kanssa on hyvä päästä alle 20 metrin päähän kohteesta. Tavallaan se on samalla se haastavin ja hienoin osuus."

"Tilanteet ovat sykähdyttäviä. Vaikka saalista ei tulisikaan, niin eläimen lähelle pääseminen on jo yleensä iso palkinto", Saarenmaa kiteyttää.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.