Lämpökamera tuo yöllisen luonnon näkyviin – videolla ilves vaanii metsäkaurista

Monilla luontoharrastajilla on nykyisin käytössään lämpökamera, jonka avulla pystyy havainnoimaan nisäkkäitä ja lintuja myös pilkkopimeässä.

Käyttäjän valittavissa on erilaisia värisävyvaihtoehtoja lämpökameran tarjoaman kuvan tarkasteluun. Parhaimmilla laitteilla saa pimeydessä liikkuvista eläimistä todella tarkkaa kuvaa.

Oheisessa kuvassa on lämpökameralla otettu kuva muuttoon valmistautuvista joutsenista. Lämpöä säteilevät kohteet erottuvat hyvin säkkipimeältä järveltä.

Joutsenet erottuvat säkkipimeältä järveltä lämpökameralla.  Kuva: Eija Vallinheimo

Lämpökameraa voi käyttää hyväksi esimerkiksi vaikeasti löydettävän linnun tai nisäkkään oletetulla elinpiirillä. Myös linnunpöntöstä voi kameran avulla keväisin päätellä, onko pöntössä pesintää.

Lämpökamera paljastaa pimeässä liikkuvat linnut ja nisäkkäät ja niiden yölliset tavat. Hämärässä ja yöaikaan esimerkiksi ilvekset ovat aktiivisimmillaan, silloin lämpökamera on tehokas väline niiden havaitsemiseen. Riku Lumiaron kuvaamalle videolle on päätynyt tilanne, jossa ilves yrittää saalistaa pimeyden turvin metsäkaurista.

Poliisihallituksen tulkinnan mukaan lämpökameraa ja muita pimeänäkölaitteita saa hyödyntää myös metsästyksessä. Vain katseluun tarkoitetulla laitteella voi siis etsiä ja tunnistaa metsästettävää riistaa.

Yöammuntaan tarkoitettu elektroninen tähtäinlaite taas on metsästyksessä kielletty. Jo eläimen tunnistaminen sellaisella katsotaan metsästämiseksi. Elektroninen tähtäinlaite, joka on tarkoitettu yöammuntaan, vaatii aina poikkeusluvan, kun metsästetään muita eläimiä kuin haitallisia vieraspetoja tai villisikoja.

Lämpökamera voi auttaa myös saaliin etsinnässä, sillä sen avulla pystyy havaitsemaan kaatuneen saaliin jopa usean tunnin ajan. Lämpökameralla pystyy seuraamaan myös esimerkiksi peurasta mahdollisesti jäänyttä lämmintä verijälkeä.