Kiuruvedellä on varhaisperkauksen tarpeessa olevaa taimikkoa. Päätehakkuu tehtiin vuonna 2019. Seuraavana vuonna istutettiin 4,6 hehtaaria kuusta sekä 0,9 hehtaaria rauduskoivua.
Löysin Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta perustiedot molemmista kuvioista. Tosin kirjautuminen ei onnistunut ensin käyttämälläni Safari-selaimella. Pääsin palveluun sisälle vasta, kun ymmärsin kokeilla toista nettiselainta.
Palvelussa Metsäkeskus on tuottanut taimikkojen perustamistiedoista laskennallisesti uuden puuston tiedot.
Kuusitaimikon osalta tiedot olivat lähes oikein. Kehitysluokaksi oli merkitty alle 1,3-metrinen taimikko, pääpuulajiksi kuusi ja runkoluvuksi 1 800 kappaletta hehtaarilla eli taimikon perustamisen tavoitetiheys.
Hoitotoimena Metsään.fi-palvelu ehdotti kuusitaimikon mekaanista perkausta vuodelle 2026. Todellisuudessa siellä on jo nyt tiheä vesakko, joka varjostaa kuusentaimia.
Metsäkeskuksen tiedoissa oli myös virhe, sillä kuusitaimikon perustamisvuodeksi oli merkitty 2021. Tietolähteenä mainittiin metsänkäyttöilmoitus.
Kuusitaimikkoni nykyiseksi keskipituudeksi arvioitiin Metsään.fi-palvelussa yksi metri. Olennaista Metka-tuen hakemisen kannalta on juuri taimikon keskipituus, sillä sen tulee olla vähintään 70 senttiä.
Kuviolle istutettiin kesällä 2020 yksivuotisia kuusen paakkutaimia. Rehevässä maassa kuusi kasvaa vauhdilla. Niinpä jo neljä vuotta myöhemmin taimien keskipituus on yli Metka-tuen minimimitan.
Laskennallinen metrin keskipituus on erittäin lähellä totuutta. Kyseisessä taimikossa kuusen taimet ovat pituudeltaan metrin molemmin puolin. Pisimmät ovat jo puolitoistametrisiä, kun taas heinikon ja vesakon varjoon jääneet taimet ovat selvästi alle metrisiä.
Koivutaimikon osalta Metsäkeskuksen tiedot olivat enemmän pielessä. Kehitysluokka oli oikein eli sama kuin kuusitaimikossa, mutta pääpuulajiksi oli merkitty kuusi ja runkoluvuksi 11 347 kappaletta hehtaarilla. Koivun suositeltu istutustiheys on 1 600 tainta hehtaarille.
Molempien taimikoiden todellinen runkoluku on toki kymmeniä tuhansia hehtaarilla, kun mukaan lasketaan tiheä haapavesakko.
Metsäkeskuksen tiedoissa koivutaimikko oli siis kuusitaimikko. Alun perin kuvio pitikin istuttaa kuuselle, mutta hirvistä huolimatta päätin viime hetkellä kokeilla koivikon kasvattamista. Olisiko metsäyhtiöltä jäänyt metsänkäyttöilmoitukseen vanha tieto?
Taimikon keskipituus oli arvioitu metriksi. Todellisuudessa koivun taimet ovat ehtineet kasvaa neljässä vuodessa jo lähes kahden metrin korkeuteen.
Koivutaimikon perustamisvuosi oli merkitty oikein vuodelle 2020, ja mekaanista perkausta ehdotettiin vuodelle 2025.
Metka-tuen hakemuslomake löytyy Metsään.fi-palvelusta Asiointi-otsikon alta.
Valitsin kohdan Uusi taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemus. Ennen hakemukseen siirtymistä palvelu muistuttaa, että Metka-tukea ei voi saada ennen vuotta 2024 tehtyyn työhön. Samoin huomautetaan, että hakemuksen voi lähettää vasta, kun metsänhoitotyö on tehty.
Palvelu myös kysyy vielä erikseen, onko metsänhoitotyö tehty. Käyttäjän tulee vasta myöntävästi tai kieltävästi. Jos vastaa kieltävästi, palvelu muistuttaa, että hakemus tulee lähettää vasta sitten, kun metsänhoitotyö on tehty.
Tässä Metka-tuki eroaa eniten aikaisemmasta Kemera-tuesta. Siinä tukea piti hakea ennen töiden aloittamista.
Metka-hakemuksen täyttämisen voi kuitenkin aloittaa, vaikka hoitotyö on aloittamatta tai kesken. Näin tietää jo taimikolle mennessään, mitä tietoja tarvitaan rahoitushakemukseen. Hakemuksen voi tallentaa keskeneräisenä Metsään.fi-palvelussa ja lähettää sitten, kun työt on saatu valmiiksi.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki
Terveyslannoituksen tuki
Metsätietuki
Suometsän hoidon tuki
Luonnonhoidon tuki
Ympäristötuki
Kulotustuki
Hakemuksen täyttäminen alkaa valitsemalla metsäkiinteistön ja siellä kuviot, joille Metka-tukea haetaan.
Jos kuvioita ei löydy Metsään.fi-palvelusta tai ne ovat väärin, palvelussa voi piirtää karttaan uusia kuvioita. Vaikka tiedot olisivat oikein, uuden kuvion piirtäminen Metka-hakemukseen voi olla tarpeellista silloin, jos taimikon hoitotyöt ajoittuvat usealle vuodelle.
Kaukana metsätilalta asuvan metsänomistajan voi olla vaikea ehtiä raivata useita hehtaareita taimikkoa Metka-tuen aikarajoissa. Metka-tukea täytyy hakea viimeistään kaksi kuukautta töiden lopettamisen jälkeen ja töiden aloittamisesta saa olla kulunut korkeintaan vuosi.
Seuraavaksi ilmoitetaan kuvioiden tarkemmat tiedot. Siinä pääsen korjaamaan vääriä lähtötietoja ja muuttamaan koivutaimikon pääpuulajiksi kuusen sijasta rauduskoivun ja merkitsemään runkoluvuksi 1 600 kappaletta hehtaarille.
Kuusitaimikon runkoluvuksi ilmoitan istutustiheyden eli 1 800 runkoa. Kaikki taimet näyttäisivät selvinneen ensimmäisistä kasvuvuosistaan, vaikka heinikko ja vesakko ovat niitä yrittäneet tukahduttaa.
Hakemukseen lisätään taimikon keskipituus. Laitan siihen kuusitaimikon osalta arvioimani yhden metrin ja koivutaimikon osalta kaksi metriä.
Hakemuksessa kysytään, onko kuviolta kerätty hoitotyön yhteydessä pienpuuta. Varhaisperkauksesta ei kerry pienpuuta korotettua Metka-tukea varten, joten vastaus on ei.
Hakemuksessa on pakollinen kohta, jossa kysytään, onko kuviolle jätetty käsittelemättömiä alueita.
Jos käsittelemättömät alueet ovat pieniä eli alle 0,3 hehtaarin kokoisia ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa hoidetun kuvion pinta-alasta enintään kymmenen prosenttia, niitä ei tarvitse merkitä karttaan. Tällöin Metka-tukea saa kuvion koko pinta-alan mukaisesti.
Jos käsittelemättömien alueiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa kuvion pinta-alasta yli kymmenen prosenttia tai yksittäinen käsittelemätön alue on 0,3 hehtaaria tai enemmän, tukea voi hakea kuviolle vain, jos rajaa tällaiset alueet kuviolta pois hakemuksen piirtotyökalulla.
Minulta käsittelemättömiä alueita jää alle kymmenen prosenttia, joten yhteensä 5,5 hehtaarin hoitotöille saa tukea täydet 1 100 euroa.
Summa näkyy hakemuksessa sitten, kun on ilmoittanut laatijan ja hakijan tiedot. Samalla lisätään työn alkamis- ja päättymisajankohta, tarkistetaan tiedot ja lähetetään hakemus Metsäkeskukselle käsittelyyn.
Olen aloittanut perkausurakan ja arvioin saavani työt valmiiksi koulujen syyslomalla. Sen jälkeen lähtee hakemus matkaan.
Valtio tukee metsänhoitotöitä tänä vuonna 38,4 miljoonalla eurolla. Viime vuonna Metsäkeskus rahoitti metsänhoitoa 42,2 miljoonalla eurolla. Vähennys on osa valtion säästötoimia.
Kemeraan sen viimeisinä vuosina osoitettua rahaa jäi käyttämättä. Hakemuksissa tapahtui kuitenkin viime vuonna loppukiri. Kemera-hakemusten mukaisia metsänhoitotöitä toteutetaan vielä tänä vuonna, ja niihin maksetaan tukia samasta potista kuin Metka-kohteisiin.
Metsänhoidon kannusterahasta voikin tulla tänä vuonna niukkuutta, kun potti pienenee ja rahoitettavien kohteiden määrä kasvaa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
