Kirjanpainajat tappoivat kuusia viime vuonna kolme kertaa enemmän kuin tavallisesti – hidas kevääntulo voi olla puille eduksi

Lumi, hirvi ja tuuli ovat edelleen yleisimpiä metsätuhon aiheuttajia, selviää Luonnonvarakeskus Luken tuoreesta Metsätuhot vuonna 2023 -raportista.

Valtakunnan metsien inventoinnin (VM)) perusteella viime vuonna esiintyi puuston laatua alentavia tuhoja hiukan alle yhdellä viidesosalla puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.

Tuhojen määrä on 300 000 hehtaaria suurempi kuin vuonna 2022, mutta tuhopinta-alat ovat kuitenkin matalammat kuin viime vuosikymmenenä keskimäärin. Sen vuoksi Luke ei pidä puustotuhojen määrän kasvua kokonaisuudessaan hälyttävänä.

Metsäkeskuksen vastaanottamat hyönteistuhojen vuoksi tehdyt hakkuuilmoitukset jatkoivat määrällistä nousuaan. VMI:n perusteella kirjanpainajan aiheuttamien puustotuhojen pinta-alat olivat nousseet viime vuosien tyypillisistä noin 20 000 hehtaarista 64 300 hehtaariin eli tuhot ovat yli kolminkertaistuneet.

Taloudellisesti merkittävät juurikääpätartunnat kuusikoissa ja männiköissä näkyvät VMI:ssa aliarvioina, sillä pystypuissa piilevää tartuntaa on vaikea havaita. Näkyviä vaurioita havaittiin viime vuonna 40 000 hehtaarilla.

Lämpötilojen nousu ja sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot, vaikuttavat Suomen luontotyyppeihin ja metsätalouteen. Kevään hidas eteneminen sekä vähäiset ja lyhyet hellejaksot kesällä ovat toivottavia puuston hyvinvoinnille.

”Viileät ja sateiset kevät- ja kesäsäät rajoittaisivat kaarnakuoriaistuhojen määriä niin kuusissa kuin männyissä”, muistuttaa tutkija Tiina Ylioja Lukesta.

Metsätuhot-raporttisarjan tiedot perustuvat valtakunnan metsien inventointiin (VMI), metsänkäyttöilmoituksiin, erillisiin seurantoihin, kansalais- ja ammattilaishavaintoihin sekä tutkijoiden omiin havaintoihin.