
Keskustelu metsien käytöstä on tullut poliittiseen keskusteluun sellaisella voimalla, että politiikan tutkijan mukaan on jo eväitä puhua lähestyvistä vaaleista metsävaaleina.
Viime syksynä virinnyt keskustelu Suomen hiilinielujen ”romahduksesta” eli maankäyttösektorin muuttumisestä päästölähteeksi ja siitä mahdollisesti seuraavat miljardisakot toivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan metsäkeskustelun ryminällä politiikan tekemisen ytimeen.
Se näkyy yhä selvemmin vaalien lähestyessä.
”Lehdissä on näkynyt kokosivun ilmoituksia, joissa ehdokkaat kertovat suhteestaan metsiin. Tällaista en muista tapahtuneen aikaisempien vaalien yhteydessä ainakaan samassa laajuudessa”, Sipilä sanoo.
Vaikka vaalitentit ovat vasta alkamassa, liki jokaisessa nähdyssä tentissä on sivuttu metsäkysymyksiä hiilinielujen, hakkuutapojen tai luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Jokisipilän mukaan Suomessa vallitsi pitkään konsensus metsien käytön suhteen.
”Metsät nähtiin taloudellisessa valossa, elannon tarjoajana. Ekologisten arvojen valtavirtaistuminen viimeistään 1980-luvulla muutti tilannetta, ja metsiä alettiin nähdä myös politiikassa niiden luontoarvojen kautta.”
Metsien käytön politisoitumista on vauhdittanut se, että metsään suhtaudutaan nykyään aikaisempaa enemmän tunteella.
”Metsillä on symboliarvoa, ne mielletään kansalliseksi omaisuudeksi. Monet puolueet ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että metsien käytöstä päättämisen ja metsäpolitiikan pitää pysyä kansallisena.”
Julkisuudessa on kuultu ehdokkaita, joille EU:n metsäpolitiikka on ollut syy asettua vaaleissa ehdolle.
Ympäristökysymykset ovat valtavirtaistuneet osaksi puolueiden vaaliohjelmia, mikä voi Jokisipilän mukaan johtaa tarpeeseen erottautua yhä rajummilla ulostuloilla.
”Pitää olla kekseliäs, että saa näkyvyyttä.”
Kun ennen vaalipaneeleiden alla poliitikkojen piti opetella vastaamaan maitolitran hintaa koskeviin kysymyksiin, nyt on otettava haltuun metsänhoidon ammattitermejä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
