• Metsistä tuli vaaliväittelyjen vakioaihe – tutkija: Ehdokkailla voi olla tarve erottautua yhä rajummilla ulostuloilla

    Politiikan tutkija Markku Jokisipilä ei muista, että metsät olisivat aiemmin olleet vaalien alla näin keskeisessä roolissa.
    Tilaajalle
    Politiikan tutkija Markku Jokisipilän mukaan metsistä käytävä keskustelu vaalien alla on vilkkaampaa kuin kenties koskaan aikaisemmin.
    Politiikan tutkija Markku Jokisipilän mukaan metsistä käytävä keskustelu vaalien alla on vilkkaampaa kuin kenties koskaan aikaisemmin. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva, Petteri Kivimäki, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola
    Metsä|Metsäpolitiikka
    11.3.202307:00
    Pasi Jaakkonen

    Keskustelu metsien käytöstä on tullut poliittiseen keskusteluun sellaisella voimalla, että politiikan tutkijan mukaan on jo eväitä puhua lähestyvistä vaaleista metsävaaleina.

    Viime syksynä virinnyt keskustelu Suomen hiilinielujen ”romahduksesta” eli maankäyttösektorin muuttumisestä päästölähteeksi ja siitä mahdollisesti seuraavat miljardisakot toivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan metsäkeskustelun ryminällä politiikan tekemisen ytimeen.

    Se näkyy yhä selvemmin vaalien lähestyessä.

    ”Lehdissä on näkynyt kokosivun ilmoituksia, joissa ehdokkaat kertovat suhteestaan metsiin. Tällaista en muista tapahtuneen aikaisempien vaalien yhteydessä ainakaan samassa laajuudessa”, Sipilä sanoo.

    Vaikka vaalitentit ovat vasta alkamassa, liki jokaisessa nähdyssä tentissä on sivuttu metsäkysymyksiä hiilinielujen, hakkuutapojen tai luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

    Lisää aiheesta
    • Puolueiden puheenjohtajat vastailivat kysymyksiin metsä- ja ympäristöaiheista.

      Metsäpolitiikka | Puoluejohtajat vastasivat metsäkysymyksiin HS:n vaalitentissä – hakkuiden kestävä taso jakoi mielipiteitä

    Jokisipilän mukaan Suomessa vallitsi pitkään konsensus metsien käytön suhteen.

    ”Metsät nähtiin taloudellisessa valossa, elannon tarjoajana. Ekologisten arvojen valtavirtaistuminen viimeistään 1980-luvulla muutti tilannetta, ja metsiä alettiin nähdä myös politiikassa niiden luontoarvojen kautta.”

    Metsien käytön politisoitumista on vauhdittanut se, että metsään suhtaudutaan nykyään aikaisempaa enemmän tunteella.

    ”Metsillä on symboliarvoa, ne mielletään kansalliseksi omaisuudeksi. Monet puolueet ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että metsien käytöstä päättämisen ja metsäpolitiikan pitää pysyä kansallisena.”

    Julkisuudessa on kuultu ehdokkaita, joille EU:n metsäpolitiikka on ollut syy asettua vaaleissa ehdolle.

    Lisää aiheesta
    • Teemu Keskisarja toimii Aarre-lehden kolumnistina ja hän on kirjoittanut useita kirjoja metsän talous- ja kulttuurihistoriasta.

      Politiikka | Iltalehti: Teemu Keskisarja lähtee perussuomalaisten ehdokkaaksi – EU:n metsäpolitiikka, pakkoenglanti ja maahanmuutto huolettavat historioitsijaa

      Tilaajalle

    Ympäristökysymykset ovat valtavirtaistuneet osaksi puolueiden vaaliohjelmia, mikä voi Jokisipilän mukaan johtaa tarpeeseen erottautua yhä rajummilla ulostuloilla.

    ”Pitää olla kekseliäs, että saa näkyvyyttä.”

    Kun ennen vaalipaneeleiden alla poliitikkojen piti opetella vastaamaan maitolitran hintaa koskeviin kysymyksiin, nyt on otettava haltuun metsänhoidon ammattitermejä.

    Lisää aiheesta
    • Maria Ohisalon mukaan avohakkuut ovat tuhoisia luonnolle.

      Metsäpolitiikka | Vihreät vaativat yksityismaiden avohakkuita luvanvaraisiksi

    • Metsäpolitiikka | Mikael Pentikäinen: Metsät ovat liian arvokas asia kenenkään identiteettipolitiikalle

    • Metsäenergia | Metsänomistajaa kohdeltiin hetken kuin Anssi Kelan hitissä

    • Euroopan parlamentin edustaja Nils Torvalds arvioi MTK:n metsäpaneelissa, että idealistinen komissio etenee vahvasti omalla tyylillään.

      Metsäpolitiikka | ”Idealistinen komissio etenee metsissä tyylillään kansallisvaltioista välittämättä”

    Artikkelin aiheet
    metsäpolitiikka
    vaalit
    ympäristökysymykset
    Markku Jokisipilä
    Turun yliopisto
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin