Eläkkeellä oleva lämpökeskusyrittäjä Juhani Peltola on laskenut läpän säästäneen jopa 900 kilowattituntia energiaa parissa kuukaudessa. Kuva: Petteri Kivimäki
Piipun sulkuläppä säästää lämpöenergiaa – eläkkeellä oleva yrittäjä kehitti automaattisulun savupiippuun
Kun piipun suu tukitaan tulen sammuttua, lämpö ei karkaa.TilaajalleToholampi
Automaattisesti toimiva piipun läppä estää hakekattilaa jäähdyttävän ilmavirtauksen. Säästöt ovat huomattavat”, sanoo läpän kehittäjä Juhani Peltola. Kuva: Petteri KivimäkiKun tuli sammuu, alkaa tulisijan tai kattilan jäähtyminen heti. Piipun läpi virtaava ilma kuljettaa joka hetki lämpöä ulkoilmaan.
Tämä jokaiselle puu- ja hakelämmittäjälle tuttu luonnonlaki vaivasi eläkkeellä olevaa toholampilaista lämpökeskusyrittäjää Juhani Peltolaa.
Hän alkoi kehitellä savupiipun päähän laitetta, joka sulkisi ilman jäähdyttävän läpivirtauksen, kun tuli on sammunut.
Tässä vaiheessa joku kysyy, että mitä uutta tuossa on, savupeltihän on keksitty jo aikoja sitten. Antaa Peltolan vastata.
”Jatkuvatoimisissa kattiloissa, kuten hakkeella, öljyllä tai kaasulla lämmitettävissä kattiloissa, ei saa määräysten mukaan olla savun kulkureitin tukkivaa peltiä, mutta piipun päässä voi olla sulkuläppä”, Peltola tulkitsee.
Läppä on toteutettu niin, että kiertomoottori vetää sen jousta vasten kiinni. Jos sähkökatko tulee tai käyttölaite vikaantuu, läppä aukeaa turvallisuussyistä itsestään. Kuva: Petteri KivimäkiPanospolttoisissa varaavissa tulijoissa puolestaan savupelti on pakollinen. Se toimiikin pääsääntöisesti hyvin eli katkaisee tulisijan läpi kulkevan ilman virtauksen.
Peltola näki perinteisessä ratkaisussa silti tehostamisen paikan.
”Jos savupellin lisäksi piipun päässä olisi sulkulaite, se estäisi muuratun savupiipun jäähtymisen, jolloin piippu antaisi enemmän lämpöä sisälle.”
Muurattu savupiippu voi luovuttaa parhaimmillaan useita kilowattitunteja lämpöenergiaa sisälle, ja hormin päässä oleva sulkuläppä parantaa tuon muuten pääosin hukkalämpönä poistuvan lämmön talteen saantia.
Peltolan ensimmäisessä versiossa piipun päässä oli sulkuläppä, jota ohjattiin hormissa kulkevalla vaijerilla. Vastapaino avasi läpän, kun vaijeria höllättiin. Ratkaisu ei kuitenkaan tyydyttänyt Peltolaa, vaan hän halusi automaattisesti toimivan läpän.
Läppä liikkuu 24 voltin kiertotoimilaitteella, joka saa ohjauskomentonsa hakekattilan polttoaineen syöttöä ohjaavalta lämpötilatermostaatilta.
”Kun syöttöruuvi käynnistyy, aukeaa samalla läppä piipun päässä. Kun hakkeen syöttö loppuu, kääntää moottori pellin kiinni.”
Sulkeutumista on kattilakäytössä viivästetty aikareleellä noin kymmenen minuuttia, jotta savunmuodostus on ehtinyt palopäässä loppua. Sähkökatkon tai vikaantumisen varalta pelti toimii niin, että sähköttömänä jousivoima pakottaa luukun auki.
Takka- tai muussa tulisijakäytössä läppää ohjataan käsikäyttöisellä kytkimellä. Samalla kun pelti suljetaan, suljetaan sähkökytkimellä myös piipun sulkuläppä.
”Varotoimena järjestelmään kuuluu häkävaroitin. Jos se haistaa huoneistossa häkää, lähettää se langattoman signaalin ohjauskeskukseen, joka automaattisesti avaa läpän piipun päästä.”
Häkävaaran vuoksi läpän päässä on pieni ohivirtausaukko, josta virtaava lämmin ilma ehkäisee pellin kiinnijäätymistä.
”Sama peltilaite sopi tulisijoihin puolen kiven hormista aina 270 millisiin lämpökeskuspiippuihin.”
Peltola on mitannut, että 60 vuorokauden testijakson aikana kattilan hormi oli ilman läppää auki 1 440 tuntia ja automaattisella läpällä 205 tuntia.
”Se tarkoittaa, että 60 vuorokaudessa säästettiin energiaa 913 kilowattituntia, joka muuten olisi virrannut taivaalle.”
Suurin hyöty läpästä saadaan silloin, kun kattilaa ajetaan osakuormalla eli poltto on katkeilevaa.
”Sanoisin, että kaksi kolmasosaa vuodesta on sellaisia lämmitysolosuhteita.”
Sama läppämalli soveltuu niin lämpökeskusten pyöreisiin teräspiippuihin kuin tulisijojen hormien päälle. Tulisijoissa käyttö on ohjauskeskuksen katkaisijasta, stokerikattioissa peltiä ohjaa syöttöruuvin sähkö releen kautta. Kuva: Petteri KivimäkiPeltola on havainnut, että piipun sulkeminen läpällä vähentää nuohoustarvetta hakekattiloissa, joissa palaa viretuli koko ajan.
”Läppä estää kylmän ilmavirtauksen, jolloin siitä tiivistyvä kosteus ei kiinnitä kattilassa leijuvaa tuhkaa konvektiopintoihin”, Peltola kertoo.
Sama hormiläppä istuu niin kotien tulisijojen hormin päähän kuin lämpökeskusten piippuihin. Lisäetuna läppä estää kutsumattomien vieraiden, kuten naakkojen pääsyn savupiippuun ja toimii sadesuojana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
