

Vanhoja lyijyhauleille tarkoitettuja haulikoita on Suomessa edelleen käytössä paljon. Perinteisten lyijypatruunoiden lisäksi niihin löytyy myös kosteikoille kelpaavia ammuksia. Niiden valinnassa saa kuitenkin olla tarkkana.
Ratkaisevaa on patruunan maksimipaine, valistaa Kiuruveden urheilutarvikkeen yrittäjä Ari Knuutinen.
”Lähtökohtaisesti sellaisella vanhalla aseella, jossa merkintöjä paineesta ei erikseen ole, maksimipaine on 740 baaria”, Knuutinen sanoo.
Aseen tulee kuitenkin olla painetestattu. Esimerkiksi vanhassa Valmetin piipussa lukee ”Proof tested”, eli se kestää 740 baarin standardiammukset.
Paine pätee niin lyijy- kuin muihinkin patruunoihin. Perinteiselle 12/70 patruunapesälle tehdään paljon vahvemminkin ladattuja patruunoita. Ammuksen kyljessä olevat merkinnät kannattaakin tarkistaa ennen kuin sen työntää pesään.

Tärkein tieto patruunan valinnassa on sen maksimipaine. Se ei välttämättä selviä patruunalaatikosta eikä kaikissa tapauksissa patruunasta itsestäänkään. Jos paineesta ei ole varmuutta, sitä kannattaa kysyä ammuksen myyjältä.
Normaalille paineelle painetestatulla haulikolla voi ampua korkeintaan 740 baarin käyttöpaineeseen yltäviä patruunoita materiaalista riippumatta. Jos minkäänlaista merkintää koeammunnasta ei ole, kannattaa pysytellä lyijyhauleissa.
Aseen piippuun leimattu ranskanlilja tai Steel proof -merkintä kertoo siitä, että ase on testattu teräshauleilla ja sopii 1050 baarin high performance -patruunoille.
Matalalle paineelle tehdään myös teräspatruunoita. Lyijyttömiä vaihtoehtoja myydään myös esimerkiksi volframista, kuparista tai vismutista tehdyillä hauleilla.
”Kyllähän lähtökohtaisesta tällainen vanha haulikko on parempi sillä lyijypatilla, mille se on tehty”, Knuutinen kertoo.
Pienemmälläkin latauksella varustetut teräspatruunat ovat kuitenkin aiempaa parempia.
”Sanotaan näin, että kolmeenkymmeneen metriin ne ovat vielä tehokkaita. Ei niillä kannata lähteä kurottamaan viiteenkymmeneen metriin”, Knuutinen arvioi.
Kiuruvedelle tilattuja uusia matalapaineisia teräspatruunoita ei kuitenkaan tälle kaudelle saatu Suomeen. Hyllystä löytyy korvaavana materiaalina volframia, joka on hyvä mutta todella kallis vaihtoehto.
”Tämä paukku on lyijyäkin tehokkaampi pidemmällekin matkalle”, Knuutinen sanoo.
Siinä missä perinteisen lyijy- tai teräskudin hinta pyörii muutamissa kymmenissä senteissä kappaleelta, liikkuu yhden volframihaulipatruunan hinta kymmenen euron kieppeillä.

Kovat materiaalit eivät Knuutisen mukaan nykypatruunoilla kuluta piippua, sillä ne tulevat piipun läpi haulikupissa, joka pysyy kuulien ja piipun metallin välissä.
Myöskään kiinteät supistukset eivät estä korvaavien materiaalien käyttöä, ainakaan kohtuullisissa määrin.
”Lähteehän supistukset venymään, jos terästä pommitetaan niiden läpi, mutta ei sitä varmaan ole kukaan laskenut, että montako laukausta siihen tarvitaan”, Knuutinen toteaa.
”Osumakuvioon se ei vaikuta. Kovemmilla hauleilla saadaan supistetuillakin piipuilla jopa lyijyä parempi kuvio.”
Syynä on se, että pehmeät lyijyhaulit hieman litistyvät ja muuttavat muotoaan osuessaan supistuksiin, mikä muuttaa niiden lentorataa ja tuo kuvioon hajontaa.
Kovemmat kuulat pysyvät pyöreinä, mikä johtaa supistajasta riippumatta parempiin kuvioihin. Lähtökohtaisesti vanhoilla haulikoilla avarammat supistukset ovat koville hauleille kuitenkin parempia.
”Kyllä ensimmäinen suositus olisi päivittää ase. Kun pannaan teräkselle tarpeeksi vauhtia, niin siinä on todella paljon hyviä ominaisuuksia” Ari Knuutinen
Paljon kosteikoilla tai vesialueella metsästävälle Knuutinen suosittelisi silti korvaavien patruunoiden sijaan uutta asetta.
”Kyllä ensimmäinen suositus olisi päivittää ase. Kun pannaan teräkselle tarpeeksi vauhtia, niin siinä on todella paljon hyviä ominaisuuksia”, Knuutinen sanoo.
”Kuviot ovat parempia, läpäisy on parempi, haulit eivät jää karvoihin kiinni. Ne menevät monesti riistasta läpi, niin ei tarvitse syödä niitä hauleja”, hän listaa.
Terästä ostetaankin Knuutisen mukaan nykyään jo lyijyä enemmän. Kun uusilla aseilla lyijypatruunalla ei ole enää mitään etua, on teräs varma ja lähtökohtaisesti myös edullisempi vaihtoehto metsästyspaikasta riippumatta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
