Asuntomessujen Villa Havussa kuusesta on tehty oikeastaan kaikki mahdollinen. Kuva: Marja Seppälä
Lehtikuusta ei enää tuoda idästä, joten sitä korvataan nyt douglaskuusella ja kotimaisella kuusella
Arkkitehdin mukaan kuusi ei ole ikuista, mutta kunhan osat rakennetaan vaihdettaviksi, ongelmaa ei ole.Tilaajalle
Douglaskuusi on puuaineeltaan punertavaa, mutta sen voi käsitellä haluamansa sävyiseksi. Nimestään huolimatta se ei ole erityisen läheistä sukua kuuselle (Picea abies). Kuva: Marja SeppäläIdänkaupan hyytyminen ja pakotteet ovat tehneet myös siperianlehtikuusen saannista vaikeaa. Nyt sitä korvataankin douglaskuusella ja kotimaisella kuusella.
Siperianlehtikuusta (Larix sibirica) on käytetty kestävyytensä takia paljon esimerkiksi ulkolaudoituksissa, terassikalusteissa ja lattioissa.
”Douglaskuusi tuli meille korvaamaan lehtikuusta. Se on sävyjen suhteen ehkä vähän haasteellisempi kuin lehtikuusi, koska siinä on paljon punapigmenttiä”, kertoo Saija Vihervaara Timberwiseltä.
Vihervaara esittelee Loviisan Asuntomessuilla Villa Havun lattiaa, joka vaihtui lehtikuusesta douglaskuuseen, kun lehtikuusen saaminen vaikeutui.
Kohteeseen valittiin tarkoituksella mahdollisimman eläväinen ja kiinnostava paneelipinta, joka on sävytetty vaaleaksi harjaamalla ja öljyvahauksella.
Saksassa kasvatetusta douglaskuusesta Loimaalla valmistetut lattiat on lisätty suoraan osaksi Timberwisen normaalia valikoimaa. Vihervaaran mukaan moni kuluttaja myös suoraan kysyy vaihtoehtoja tammelle ja saarnille.
Verrattuna tammilattiaan havupuu on pehmeää ja oksaista ja elämisen jäljet näkyvät siinä helpommin. Vihervaaran mukaan kuluminen kuuluu asiaan ja douglaskuusesta tehtyjä tuotteita voidaan uudestaan hioa, lakata ja sävyttää erilaisiin lopputuloksiin.
Hänen mukaansa douglaskuusta kysytään useimmiten lattiaksi kakkoskotiin tai mökille sen elävyyden takia.
”Vaikka on sitä toki myyty myös arvoasuntoon Helsingin Töölössä.”
Lattiamateriaalina douglaskuusen hinta on suunnilleen samaa tasoa muiden puulajien kanssa.
Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), josta joskus käytetään myös nimeä oregoninmänty, on kasvatetuin ei-alkuperäinen puulaji Euroopassa.
Eniten sitä kasvatetaan Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Alunperin puu on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomeen puuta tuodaan sekä Keski-Euroopasta että Amerikasta.
Villa Havun runko on suomalaista kuusta. Kuusta on hyödynnetty lähes kaikessa, missä se on ollut mahdollista. Myös rungossa lehtikuusi vaihtui kotimaiseen kuuseen saatavuusongelmien takia.
Villa Havun päässuunnittelijana toimineelle arkkitehdille Jarkko Niiraselle puulajin vaihto lehtikuusesta kuuseen oli lähinnä toteamusasia. Monissa muissakin hänen suunnittelukohteissaan on siirrytty normaalin kotimaiseen kuuseen lehtikuusen saatavuusongelmien takia.
”Sitten käytetään muuta puuta. Lähtökohtaisesti haluan aina käyttää luonnonpuuta. Onhan rakenteita tehty suomalaisesta kuusesta ja männystä vuosisatoja ja ne ovat kestäneet”, Niiranen toteaa.
”Lehtikuusi on materiaalina todella hyvä, mutta onko se kovin kestävää, jos materiaalia tuodaan Venäjältä”, Niiranen pohtii.
Niirasen mukaan varsinkin tiheässä kasvanut tiivis kuusi sopii ulkorakenteisiinkin hyvin. Ajan kanssa kuusi harmaantuu, mutta pakko on kuitenkin hyväksyä, ettei se kestä ikuisesti vaan joudutaan joskus vaihtamaan.
”Kun rakennus on suunniteltu niin, että osat on vaihdettavissa, niin sillähän se hoituu”, Niiranen toteaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
