Metsän keskellä lymyää varoitus: täällä ei kannata marjastaa eikä sienestää

Kieltokyltin paikka on valittu osuvasti.

Harjun juurella, parin askeleen päässä kantarelliapajasta kasvaa mätäs punaisenaan puolukoita ja sen vieressä koivu, johon on ripustettu varoituskyltti: alueen sieniä ja marjoja ei suositella syötäväksi.

Varoitus johtuu siitä, että tämä metsä kasvaa entisen ampumaradan läheisyydessä.

Hausjärvellä Ahjolan entisellä haulikkoradalla tehdyssä maaperäselvityksessä on arvioitu, että maastoon on levinnyt haulien mukana 68 tonnia lyijyä noin kymmenen hehtaarin alueelle. Ampumaradan toiminta alkoi vuonna 1968 ja viimeiset laukaukset ammuttiin yhdeksän vuotta sitten.

Metsä valtaa entistä ampumarataa vähitellen. Kuva: Henrik Hohteri

Radan ympäristölupa oli tuolloin katkolla. Vaasan hallinto-oikeus kumosi kunnan myöntämän jatkoluvan vuonna 2020.

Luvan kumoamisen pääsyy oli haulien sisältämän lyijyn aiheuttama riski pohjavedelle. Ampumarata sijaitsee I-luokan pohjavesialueella.

Ampumarataa ylläpiti Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistys, joka vuokrasi aluetta kunnalta.

Sienet keräävät tutkimusten mukaan maaperän raskasmetalleja herkemmin kuin varpukasvit. Toisaalta lyijypölyä voi päätyä tuulen mukana molempien pinnalle. Kuva: Henrik Hohteri

Riistanhoitoyhdistyksen vuonna 2022 teettämän selvityksen mukaan maaperän pintakerroksissa mitattiin korkeita lyijypitoisuuksia etenkin varsinaisella rata-alueella. Myös osalla laajempaa ampumasektoria mitattiin lyijyarvoja, joiden perusteella maaperä luokiteltaisiin liian pilaantuneeksi esimerkiksi asuinrakentamiselle.

Rata-alueen pintamaa on niin lyijypitoinen, ettei se kelpaisi puhdistamatta teollisuus-, varasto- tai liikennealueeksikaan.

Lisäksi ampumaradan alueella todettiin korkeita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia pintamaassa. Syöpäriskiä aiheuttavat yhdisteet ovat peräisin haulikkoammunnassa käytettävistä kiekoista.

Kunta päätti selvityksen jälkeen keväällä 2023 velvoittaa riistanhoitoyhdistyksen asettamaan alueelle marjastuksesta ja sienestyksestä varoittavia kylttejä. Ihmisten altistuminen lyijylle marjojen ja sienten kautta arvioitiin selvityksessä ”mahdolliseksi, joskin epätodennäköiseksi.”

Eri tutkimuksissa on havaittu, että mustikka ja puolukka keräävät maaperän lyijyä pääsiassa juuristoon. Sienet keräävät maaperän raskasmetalleja paljon hanakammin kuin varpukasvit. Tuulen mukana kulkeutuva lyijypöly voi saastuttaa sekä sieniä että marjakasveja.

Kiekonpalasia näkyy maastossa edelleen runsaasti yhdeksän vuotta ampumaradan sulkemisen jälkeen. Kuva: Henrik Hohteri

Hausjärven ympäristösihteerin Toni Haaviston mukaan marjastus- ja sienestyskehotuksiin päädyttiin varovaisuusperiaatteen nojalla.

”Ei voi olla varma, ettei siitä aiheutuisi mitään haittoja. Kun kyse on haulikkoradasta, sen vaikutukset ovat erilaisia kuin kivääriradalla. Tämä huomioon ottaen kunta päätti, että alueelle on vietävä huomiokylttejä marjastuksesta ja sienestyksestä.”

Kunta velvoitti riistanhoitoyhdistystä jatkamaan pohjaveden tarkkailua. Näytteitä otetaan kahden vuoden välein, ja tarkkailu saattaa jatkua vielä vuosikymmeniä.

Vasta kypsyneet puolukat näyttävät houkuttelevilta. Täällä niitä ei kuitenkaan kannata kerätä lyijyriskin vuoksi. Kuva: Henrik Hohteri

Todennäköistä on, että haulit ja kiekkomurska hautautuvat pikkuhiljaa metsän tuottamaan karikkeeseen ja jäävät enimmäkseen paikoilleen. Jos metsää joskus kaadetaan ja maata muokataan, haitta-aineita voi lähteä uudelleen liikkeelle tuulen mukana.

”Todellista tilannetta siitä, missä haitta-aineita on ja missä syvyydessä, ei tiedetä. Siksi tarkkailua tehdään riskiperusteisesti.”

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.