Hakkuiden viivästyttämisessä on riskinsä – kyseenalainen ilmastokeino
Metsäasiantuntijat kritisoivat emeritusprofessori Markku Ollikaisen ilmastoteesejä.Tilaajalle
Ikääntyneissä kuusikoissa tuhoriski kasvaa. Voi tulla tuuli-, kirjanpainaja- tai juurikääpätuhoja. Kuva: Johannes TervoYmpäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen esitteli elokuun lopussa teesinsä, joiden avulla Suomi voisi tavoittaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Keskustelualoitteeksi tarkoitetun tiekartan on tilannut Koneen säätiö. Ohjelmassa esitetyt keinot koskivat pääasiassa metsiä.
Ollikainen esitti muun muassa, että sähkökattilainvestointeja joudutettaisiin asettamalla vero energiapuun ensisijaiselle käytölle. Tämä saa tyrmäyksen metsäalan asiantuntijoilta.
”Ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeintä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Jouduttaisiin ojasta allikkoon, jos puun käyttöä energiantuotannossa vähennettäisiin”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Samoin ajattelee Luonnonvarakeskuksen metsien kasvun ja tuotoksen tutkimusprofessori Harri Mäkinen.
”Energiapuun verotus heikentäisi uusiutuvan energian kilpailukykyä. Se myös vaikuttaisi hoitamattomien metsien käsittelyyn, sellaisten joissa varhaishoito on jäänyt tekemättä, ja joissa ei ole kunnolla kuitukokoista puuta. Ei liene järkevää lähteä vähentämään sellaisten metsien kunnostamista.”
Energiantuotannon sähköistyminen tapahtuu Mäki-Hakolan mukaan markkinaehtoisesti joka tapauksessa.
”Eikä ole metsänomistajan intresseissä vähentää kilpailua”, hän huomauttaa.
”Jos esitetyn tyyppiset toimet johtavat siihen, että meille tulee entistä enemmän vanhoja metsiä, hiilensidonta alenee.”
Ollikainen kirjaisi hyvän metsänhoidon suositukset lakiin, jolloin hakattavalle puustolle tulisi minimi-ikä ja -koko.
”Suomen metsien ikäluokkarakenne on jo tällä hetkellä menossa siihen, että meillä on enemmän ja enemmän vanhoja metsiä”, Mäkinen toteaa.
”Hiilensidonta on suurimmillaan nuorissa 30–40-vuotiaissa metsiköissä. Jos esitetyn tyyppiset toimet johtavat siihen, että meille tulee entistä enemmän vanhoja metsiä, hiilensidonta alenee. Hiilivarasto toki kasvaa.”
Ollikaisen ajatus hakattavan puuston minimi-iästä ja -koosta ei ole uusi, sillä sellaiset olivat metsälaissa vuoteen 2014 asti.
”Senkin jälkeen yksityismetsänomistajat ovat jatkaneet samaan tahtiin. Tietty liberaalisuus metsänhoidossa on hyvä, ja sillä tiellä kannattaa jatkaa. Meillä on niin paljon regulaatiota, ja tämä vain lisäisi sitä”, Mäki-Hakola sanoo.
Hänestä metsälaissa tärkeintä on, että varmistetaan nopea metsän kasvuun lähtö. Se, että hakkuut tehdään ajallaan, pitää metsät elinvoimaisina ja hiiltä sitovina.
”Hyvien käytäntöjen levittäminen ilmastohyötyjen lisäämiseen on järkevää. Jatkaisin neuvonnan linjalla”, Mäki-Hakola tuumii.
Myös metsäprofessori on samoilla linjoilla.
”Valtakunnan metsien inventointi on tuottanut aikasarjaa päätehakkuuiästä. Jonkin verran ikä on laskenut, mutta muutos ei ole suuri. Ikäalenema johtuu siitä, että puusto järeytyy tukkikokoon aiempaa nopeammin”, Mäkinen toteaa.
Vaikka puuston kasvu hidastuu iän myötä, puuta karttuu edelleen lisää metsänomistajalle ja hiilen sitominen jatkuu.
”Järeyttämisessä on tiettyä potentiaalia, kunhan otetaan huomioon se, että kasvu riippuu puulajista, metsätyypistä ja siitä, missä päin Suomea ollaan. Kiinnittäisin huomion siihen, miten järeytymistä voidaan nopeuttaa jo metsän eri vaiheissa. Lannoituksella voidaan tehdä paljon”, Mäki-Hakola muistuttaa.
Tärkeää on myös metsän uudistaminen heti hakkuiden jälkeen. Mäkinen lisää listaan jalostetun taimiaineksen käytön.
Ollikaisen tavoin Mäki-Hakola näkee mahdollisuuksia hiilimarkkinassa eli siinä, että esimerkiksi yritykset ostaisivat hiilensidontaa, jolloin metsänomistaja sitoutuu hakkaamaan metsänsä tavanomaista myöhemmin. Silloin on kuitenkin katsottava kokonaisuutta, ja varottava ettei metsien kasvukyky heikkene.
Hakkuiden viivästyttäminen johtaa siihen, ettei metsänomistaja saa puista tuloa niin aikaisin kuin ehkä haluaisi.
Siksi se, että ulkopuolinen maksaisi hiilensidonnasta, olisi tervetullutta.
”Pitää myös miettiä, millainen se metsikkö on, jonka kiertoaikaa jatkettaisiin. Jos se on ikääntynyt kuusikko, on otettava huomioon juurikäävän, kaarnakuoriaisten ja tuulituhojen riski. Jos on vähänkin epäilys tuhoista, silloin kannattaa miettiä, onko kiertoajan pidentäminen aiheellista”, Mäkinen varoittaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
