Tuntuuko sinusta, että lehdet kirjoittavat metsästyksestä eri tavoin? Nyt asiaa tutkittu
Uusi tutkimus paljastaa, että suomalaislehdissä metsästystä käsitellään eri tavoin.
Suhtautuminen metsästykseen muuttuu yhteiskunnan mukana. Siksi on olennaista tarkastella, miten media kuvaa metsästystä ja hirvieläimiä. Kuva: Jarkko SirkiäSuomi on metsästyksen yhteiskunnallisen muutoksen kannalta poikkeuksellisen kiinnostava maa, sillä metsästys on täällä yhä kulttuurisesti merkittävä ilmiö. Metsästyksen tulevaisuus riippuu riistaeläinten lisäksi siitä, miten se sopeutuu arvojen, asenteiden ja väestörakenteen muutoksiin.
”Metsästys on yhä osa suomalaista identiteettiä, mutta suhtautuminen siihen muuttuu yhteiskunnan mukana. Siksi on olennaista tarkastella, miten media kuvaa metsästystä ja hirvieläimiä. Lisäksi tulisi tutkia, onko uutisoinnilla merkitystä siihen, millaisena metsästys ja hirvieläimet nähdään suomalaisessa kulttuurissa”, väitöskirjatutkija Maria Perkkola Turun yliopistosta sanoo.
Tutkimuksen tulosten mukaan Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa metsästyksestä myönteisimmin ja Helsingin Sanomat sekä Ilta-Sanomat tarkastelevat aihetta kriittisemmin.
Turun yliopiston tiedotteen mukaan metsästys mainittiin useimmin Maaseudun Tulevaisuudessa ja selvästi vähiten Ilta-Sanomissa. Vaikka sävy oli lehdissä useimmiten neutraali, erot olivat selviä: Maaseudun Tulevaisuus kuvasi metsästystä muita lehtiä useammin myönteisessä valossa.
Maaseudun Tulevaisuuden lukijakunta koostuu osin maaseudun asukkaista sekä maa- ja metsätalouden toimijoista, mikä näkyy myös uutisoinnissa.
”Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että maaseudulla suhtautuminen metsästykseen on keskimäärin myönteisempää ja tämä oletettavasti heijastuu myös Maaseudun Tulevaisuuden juttuihin”, toteaa Turun yliopiston professori Jon Brommer.
Kun tarkasteltiin artikkeleita, jotka keskittyivät metsästykseen tai hirvieläimiin, Maaseudun Tulevaisuus erottui sekä juttumäärällään että monipuolisella käsittelyllään.
Maaseudun Tulevaisuus erottui sekä juttumäärällään että monipuolisella käsittelyllään.
Lehti julkaisi myös suhteellisesti eniten positiivisia juttuja metsästyksestä ja hirvieläimistä, kun taas Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat olivat samankaltaisia ja selvästi kriittisempiä.
Tutkijoiden mukaan osasyynä voi olla tiedon laatu. Tutkijat arvelevat, että koska vahinkotilastoja on runsaasti ja hyödyistä on vain vähän dataa, valmiit tiedotteet voivat ohjata uutisointia samaan suuntaan.
”Kun vahinkotilastoja on runsaasti ja hyötytietoa niukasti, media voi helpommin tarttua hirvieläinten aiheuttamiin ongelmiin. Tämä voi osaltaan selittää, miksi yleislehtien uutisointi painottuu negatiivisiin teemoihin”, arvelee erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta.
Maaseudun Tulevaisuuden myönteisempi linja voi selittyä myös kohdeyleisöllä, joka tuntee metsästyksen sekä riistakysymykset ja odottaa monipuolista uutisointia. Tämä voi ohjata toimitusta hakemaan tietoa laajemmin kuin pelkistä tiedotteista, mikä näkyy myös uutisoinnissa.
Lehdestä riippumatta hirvieläinmaininnat olivat samansuuntaisia: eläimet mainittiin joko neutraalisti ohimennen tai niiden aiheuttamien vahinkojen kautta, mikä voi vahvistaa mielikuvaa hirvieläimistä ennen kaikkea haittoina.
”Hirvieläimet liitetään mediassa tyypillisesti esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin sekä maa- ja metsätalousvahinkoihin. Sen sijaan myönteiset näkökulmat, kuten ilo pihapiirissä vierailevista peuroista tai hirvieläinten rooli osana suomalaista luontoa, näkyvät harvoin”, Perkkola kertoo.
Tutkimuksessa analysoitiin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden painettujen lehtien uutisointia vuosilta 2021 ja 2024. Aineisto koostui 1 347 artikkelista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston ja Suomen riistakeskuksen kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
