

Ylen metsäuutisointia on kritisoitu liiallisesta suojelunäkökulmasta.
”Me tulemme jatkossa seuraamaan aika tarkasti näitä eri puolia, millä tavalla asioita käsitellään eri kulmista”, kertoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen.
Pokkinen on kuullut kritiikkiä siitä, että Yle ei huomioi metsätaloutta riittävästi suhteessa ympäristöön.
Myös toisensuuntaista kritiikkiä on tullut, Pokkinen kertoi MT Live -lähetyksessä.
Sisältöjen pitää olla sellaisia, että niistä löytyy jokaiselle suomalaiselle jotain.
Yle panostaa nyt Pokkisen mukaan paikalliseen uutistoimintaan.
Sopeutustoimia suunnitellessa Ylessä linjattiin Pokkisen mukaan, että yhdeltäkään paikkakunnalta ei poistuta. Toimitusten määrä säilyy ennallaan.
”Säästöohjelman perusajatus oli, että voidaan jatkossa olla entistä enemmän siellä missä tapahtuu, myös paikallisesti.”
Paikallisuutisoinnin uudistamisessa yksi tavoite on Pokkisen mukaan saada koko Suomea näkyville ja kuuluville yhä enemmän. ”Että saataisiin yhä enemmän sellaisia ihmisiä, esimerkiksi metsänomistajia, ja heidän arkeaan esille kuin mitä tähän asti on saatu.”
Toinen tehtävä on tuottaa sisältöjä kaikille suomalaisille. Sisältöjen pitää Pokkisen mukaan olla sellaisia, että niistä löytyy jokaiselle suomalaiselle jotain.
”Asiat on korjattu ja asiat ovat sillä mallilla, kun niiden pitää olla.”
Uutispomon oma suhde metsään ei ole kovin vahva.
”Olen keskellä Tamperetta syntynyt ja kasvanut. Normaalia mökkeilyä lukuun ottamatta oma suhteeni metsään on hyvin neutraali.”
Metsissä Pokkinen on kyllä liikkunut aiemmalla työurallaan Puolustusvoimien leivissä.
Pokkinen aloitti Ylen uutispomon pestissään viime vuoden lokakuussa. Tämän vuoden tammikuussa Yle kertoi massiivisen säästöohjelmansa vaikutuksista, kuten isoista irtosanomisista.
”Olen keskellä Tamperetta syntynyt ja kasvanut.”
Julkisuutta ovat saaneet myös työntekijöiden pakkosiirrot paikkakunnalta toiselle.
”Asiat on korjattu ja asiat ovat sillä mallilla, kun niiden pitää olla”, kuittaa Pokkinen.
Uutis- ja urheiluyksikön organisaatio ja toiminta rakennettiin Pokkisen mukaan Ylessä uusiksi nollasta asti. Ison muutoksen keskellä tapahtui Pokkisen mukaan muutama asia, joita ei olisi pitänyt tapahtua. Hän ei mene syvemmälle syihin, mutta kertoo, että virheet korjattiin, kun ne havaittiin.
”Henkilöstö on ollut yli kaksi vuotta valtavassa epävarmuuden tilassa. Siinä ei saisi sattua sellaisia virheitä, mitä matkan varrella tapahtui.”

Pokkinen uskoo, että säästöohjelmassa on pystytty valitsemaan kohteet, joiden vaikutukset lakisääteiseen tehtävään ja yleisösuhteeseen ovat mahdollisimman vähäiset.
Esimerkiksi mielipiteellisten sisältöjen määrää on karsittu. ”Yleisö odottaa Yleltä uutisia.”
Tiedonhankinnassa Yle ottaa tekoälyn avuksi tavalla, mitä ei ole aikaisemmin tehty kovin paljoa maailmassa, Pokkinen mainitsi.
”Yleisö odottaa Yleltä uutisia.”
Itä-Suomen aseman vahvistaminen olisi Pokkisesta nyt tosi tärkeää niin yhteiskunnan kuin turvallisuudenkin näkökulmasta.
Idässä on hyvää elinvoimaa, hyviä yliopistoja, paljon hyvää yritystoimintaa, jonkun verran teollisuuttakin, Pokkinen luettelee. Silti investoinnit näyttävät menevän länteen.
”Itä-Suomesta ja Itä-Suomen tilanteesta pitää varmasti olla sillä tavalla huolissaan, että on tärkeää, että siellä säilyy elinvoimaa myös tulevaan.”
Hallitus nimitti keväällä joensuulaisen kauppaneuvos Harri Bromanin Itä-Suomen erityisedustajaksi.
”Toivon että tällaisilla pienillä asioilla saataisiin yhteiskunnassa Itä-Suomen asiaa paremmin esiin.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
