• Metsänomistajia ja heidän arkeaan halutaan saada Ylessä enemmän esille, kertoo uutispomo Panu Pokkinen

    Yle panostaa nyt paikalliseen uutistoimintaan. Yksi tavoite on saada koko Suomea näkyville ja kuuluville yhä enemmän.
    Tilaajalle
    Metsäasioita voi tarkastella monesta suunnasta. ”Näkökulmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, mistä kulmasta tarkastelija asiaa lähestyy”, sanoo Panu Pokkinen.
    Metsäasioita voi tarkastella monesta suunnasta. ”Näkökulmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, mistä kulmasta tarkastelija asiaa lähestyy”, sanoo Panu Pokkinen. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    9.5.202514:00
    Paula Liesmäki

    Ylen metsäuutisointia on kritisoitu liiallisesta suojelunäkökulmasta.

    ”Me tulemme jatkossa seuraamaan aika tarkasti näitä eri puolia, millä tavalla asioita käsitellään eri kulmista”, kertoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen.

    Pokkinen on kuullut kritiikkiä siitä, että Yle ei huomioi metsätaloutta riittävästi suhteessa ympäristöön.

    Myös toisensuuntaista kritiikkiä on tullut, Pokkinen kertoi MT Live -lähetyksessä.

    Sisältöjen pitää olla sellaisia, että niistä löytyy jokaiselle suomalaiselle jotain.

    Yle panostaa nyt Pokkisen mukaan paikalliseen uutistoimintaan.

    Sopeutustoimia suunnitellessa Ylessä linjattiin Pokkisen mukaan, että yhdeltäkään paikkakunnalta ei poistuta. Toimitusten määrä säilyy ennallaan.

    ”Säästöohjelman perusajatus oli, että voidaan jatkossa olla entistä enemmän siellä missä tapahtuu, myös paikallisesti.”

    Paikallisuutisoinnin uudistamisessa yksi tavoite on Pokkisen mukaan saada koko Suomea näkyville ja kuuluville yhä enemmän. ”Että saataisiin yhä enemmän sellaisia ihmisiä, esimerkiksi metsänomistajia, ja heidän arkeaan esille kuin mitä tähän asti on saatu.”

    Toinen tehtävä on tuottaa sisältöjä kaikille suomalaisille. Sisältöjen pitää Pokkisen mukaan olla sellaisia, että niistä löytyy jokaiselle suomalaiselle jotain.

    ”Asiat on korjattu ja asiat ovat sillä mallilla, kun niiden pitää olla.”

    Panu Pokkinen

    Uutispomon oma suhde metsään ei ole kovin vahva.

    ”Olen keskellä Tamperetta syntynyt ja kasvanut. Normaalia mökkeilyä lukuun ottamatta oma suhteeni metsään on hyvin neutraali.”

    Metsissä Pokkinen on kyllä liikkunut aiemmalla työurallaan Puolustusvoimien leivissä.

    Pokkinen aloitti Ylen uutispomon pestissään viime vuoden lokakuussa. Tämän vuoden tammikuussa Yle kertoi massiivisen säästöohjelmansa vaikutuksista, kuten isoista irtosanomisista.

    ”Olen keskellä Tamperetta syntynyt ja kasvanut.”

    Panu Pokkinen

    Julkisuutta ovat saaneet myös työntekijöiden pakkosiirrot paikkakunnalta toiselle.

    ”Asiat on korjattu ja asiat ovat sillä mallilla, kun niiden pitää olla”, kuittaa Pokkinen.

    Uutis- ja urheiluyksikön organisaatio ja toiminta rakennettiin Pokkisen mukaan Ylessä uusiksi nollasta asti. Ison muutoksen keskellä tapahtui Pokkisen mukaan muutama asia, joita ei olisi pitänyt tapahtua. Hän ei mene syvemmälle syihin, mutta kertoo, että virheet korjattiin, kun ne havaittiin.

    ”Henkilöstö on ollut yli kaksi vuotta valtavassa epävarmuuden tilassa. Siinä ei saisi sattua sellaisia virheitä, mitä matkan varrella tapahtui.”

    Yle ottaa tiedonhankinnassa tekoälyn avuksi tavalla, mitä ei ole aikaisemmin tehty kovin paljoa maailmassa, Panu Pokkinen mainitsee.
    Yle ottaa tiedonhankinnassa tekoälyn avuksi tavalla, mitä ei ole aikaisemmin tehty kovin paljoa maailmassa, Panu Pokkinen mainitsee. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Pokkinen uskoo, että säästöohjelmassa on pystytty valitsemaan kohteet, joiden vaikutukset lakisääteiseen tehtävään ja yleisösuhteeseen ovat mahdollisimman vähäiset.

    Esimerkiksi mielipiteellisten sisältöjen määrää on karsittu. ”Yleisö odottaa Yleltä uutisia.”

    Tiedonhankinnassa Yle ottaa tekoälyn avuksi tavalla, mitä ei ole aikaisemmin tehty kovin paljoa maailmassa, Pokkinen mainitsi.

    ”Yleisö odottaa Yleltä uutisia.”

    Panu Pokkinen

    Itä-Suomen aseman vahvistaminen olisi Pokkisesta nyt tosi tärkeää niin yhteiskunnan kuin turvallisuudenkin näkökulmasta.

    Idässä on hyvää elinvoimaa, hyviä yliopistoja, paljon hyvää yritystoimintaa, jonkun verran teollisuuttakin, Pokkinen luettelee. Silti investoinnit näyttävät menevän länteen.

    ”Itä-Suomesta ja Itä-Suomen tilanteesta pitää varmasti olla sillä tavalla huolissaan, että on tärkeää, että siellä säilyy elinvoimaa myös tulevaan.”

    Hallitus nimitti keväällä joensuulaisen kauppaneuvos Harri Bromanin Itä-Suomen erityisedustajaksi.

    ”Toivon että tällaisilla pienillä asioilla saataisiin yhteiskunnassa Itä-Suomen asiaa paremmin esiin.”

    Lisää aiheesta
    • Asiat alkavat Panu Pokkisen mukaan kiinnostaa suomalaisia eri tavalla, kun ne tulevat näkyviksi.

      Maatalous | Ymmärtääkö Yle lihantuottajien ahdinkoa? Ylen uutispomo Panu Pokkinen vastaa MT Livessä

    • Perussuomalaiset kansanedustajat Joakim Vigelius ja Jari Ronkainen istuvat Ylen hallintoneuvostossa.

      Politiikka | Ylen uutistyö supistuu, perussuomalaiset syyttävät Yleisradion johtoa ‒ ”PS esitti säästöjä toissijaisuuksiin”

    • Ylen säästöohjelman ensimmäisen vaiheen toimenpiteet on nyt saatu valmiiksi.

      Yhteiskunta | Näin Ylen säästöt iskevät paikallistoimituksiin – ”Muutos on iso”

    • Pasilan linkkitorni on 146 metriä korkea televisio- ja radiotorni Helsingissä Länsi-Pasilassa.

      Yhteiskunta | Yle: ”Uutisankka” ‒ Yleisradion vastaava päätoimittaja kiistää tiedon aluetoimitusten radiolähetysten loppumisesta

    • Yle kertoi perjantaina muutosneuvottelujensa tuloksista. Taustalla on parlamentaarisen työryhmän päätös pienentää yhtiön rahoitusta.

      Talous | Yle uutisten Panu Pokkinen: Aluetoimituksia ei lopeteta, paikallisuutisiin keskitytään yhä enemmän

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Yle
    uutistoiminta
    Panu Pokkinen
    metsänomistajat
    Itä-Suomi
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin