Ainakin 20 000 lohta liian vähän kutee Tornionjoessa, jonka rannoilla merikalastuksen jatkuminen suututtaa

Lohi nousee kutemaan samaan jokeen, jossa se on syntynyt. Tämän vuoksi kaikkien jokien lohikannat eroavat geneettisesti toisistaan. Lohikantojen koko myös vaihtelee joesta toiseen.

Merikalastuksessa ei ole mahdollista valita, minkä lohijoen kutukantaa kalastuksella verotetaan.

Näillä perusteilla keskustan Mika Lintilä ja Mika Riipi esittivät ensi vuodelle kalastuskiintiötä, jossa lohen merikalastus lopetettaisiin ja pyynti kohdistettaisiin jokiin.

Kansanedustajien mukaan jokikalastus mahdollistaisi kestävien kantojen hyödyntämisen ja heikentyneiden kantojen suojaamisen. Jokikalastus myös edistäisi Itämeren lohen monimuotoisuutta.

Lintilä ja Riipi ilmaisivat kantansa eriävässä mielipiteessä, jonka he jättivät eduskunnan suuren valiokunnan lausuntoon

Asiasta päätettiin lokakuun jälkipuolella EU:ssa, ja lohen merikalastus jatkuu Suomessa 8 989 lohen kiintiöllä.

Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska kertoo, että seura aikoo vielä kirjelmöidä EU-komissiolle kiintiöiden muuttamisesta.

”Olemme erittäin huolissamme siitä, että kahtena edellisenä vuonna Tornionjokeen on noussut alle puolet lohen tavoitemäärästä”, Aska sanoo.

EU:n kalastuspolitiikan tavoitteena on asettaa kalastuskiintiöt tasolle, jolla kalastus ei aiheuta kantojen hupenemista. Askan mukaan ensi vuoden lohikiintiö ei vastaa tätä tavoitetta.

”Lohikiintiö on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen vastainen.”

Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska kertoo, että seura on vielä yhteydessä EU-komissioon Suomen ensi vuoden lohikiintiöiden vuoksi. Kuva: Kai Tirkkonen

Tornionjoessa lohen nousu on ollut erityisen surkeaa kahtena peräkkäisenä vuonna. Viime vuonna lohia nousi noin 20 000 ja tänä vuonna noin 25 000. Kestävän kannan tavoitetaso on noin 44 000 nousulohta.

Noin puolet Itämeren lohista on kotoisin Tornionjoesta.

Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikön Risto Lampisen mielestä ei ole hedelmällistä asettaa joki- ja merikalastusta tai kaupallista- ja vapaa-ajankalastusta vastakkain.

Hänen mukaansa kannan huolestuttava tila vaatii toimenpiteiden kokonaisvaltaista tarkastelua.

”Keskeistä on, että ratkaisut lohikannan elpymisen edesauttamiseksi tehdään parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon ja asiantuntemuksen perusteella”, Lampinen sanoo.

Hän lisää, että Suomen kaupallisessa rannikkokalastuksessa kalastettujen lohien alkuperää on selvitetty vastikään toteutetussa lohen tieteellisessä kalastuksessa.

Kaloista otettujen näytteiden perusteella merellä jää enimmäkseen saaliiksi kalaa pohjoisen joista, joiden kanta kestää kalastusta.