Lohikato riivaa Itämerellä, ensiapuna kalastusta on leikattu rajusti jo kahtena vuonna

Lohen kalastuksen kiintiöt ovat laskeneet poikkeuksellisella tavalla Itämerellä. Kiintiöitä on leikattu kahtena peräkkäisenä vuonna useilla kymmenillä prosenteilla, sillä jokiin palaa kutemaan poikkeuksellisen vähän kalaa.

Kuluvana vuonna Pohjanlahden lohen kalastuskiintiö on ollut 16 661 kalaa. Ensi vuonna Suomen kiintiö on 8 989 lohta.

Vielä vuonna 2023 Suomen kansallinen kiintiö Pohjanlahden lohenkalastukseen oli 27 163 kalaa – kolme kertaa enemmän kuin ensi vuonna.

”Kiintiö rajattiin nyt kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisen neuvon perusteella niin alas, kuin se on EU-tasolla mahdollista. Suomi luopui tämänvuotisen käyttämättömän, 1 666 lohen kiintiön siirtämisestä ensi vuodelle. Samalla tavoin kuin tänä vuonna, Suomi ei ota myöskään ensi vuonna vastaan kiintiösiirtoja muilta jäsenmailta”, maa- ja metsätalousministeriön kalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen kertoo.

Suomi ja Ruotsi ovat nykyisin ainoat maat, jotka enää saavat kalastaa lohta Itämerellä. Lampisen mukaan Itämeren pääaltaalla kalastus on käytännössä kielletty rajoitettua vapaa-ajankalastusta lukuun ottamatta.

Kutemaan nousevien lohien määrän romahtaminen on ollut nopeaa ja yllättävää. Kaikkein rajuimmin vaellukselta palaavien kalojen määrä on pudonnut Tornionjoella.

Ruotsin puolisissa lohijoissa palaavien kalojen määrä ei ole pudonnut yhtä rajusti, mutta kehityksen suunta on ollut sama kuin Suomen puolella.

Kalastusrajoitukset ovat ainoa keino, jolla ihminen voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa Itämeren kalakantojen kokoon. Kuva: Pasi Leino

Jokiin nousevien lohien määrä on laskenut rajusti tänä ja viime vuonna.

Romahdus on yllättänyt tutkijat, sillä lohien poikastuotanto on ollut hyvällä tasolla ja merikalastuksen määrää on vähentynyt.

Nousevien lohien määrän laskua selittää korkea kuolleisuus merivaelluksen aikana. Tarkkaa syytä siihen ei kuitenkaan vielä tiedetä.

”Tällä hetkellä pääasiallinen hypoteesi on liian vähäinen tai huonolaatuinen ravinto merivaelluksen alussa, kun lohenpoikaset suuntaavat Itämeren pääaltaalle syönnökselle”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo.

Hänen mukaansa kuolleisuuteen saattavat jonkin verran vaikuttaa myös saaliiksi joutuneiden lohenpoikasten määrän kasvu. Lisäksi poikasia joutuu petojen saaliiksi.

On mahdollista, että Selkämeren silakan nälänhätä vuosina 2021 ja 2022 on voinut vaikuttaa myös lohikantojen kokoon, sanoo Romakkaniemi.

”Muissa lohen ravintoverkkoon keskeisesti kuuluvissa kalakannoissa ei ole tapahtunut viime vuosina yhtä rajuja muutoksia”, hän kertoo.

Silakoiden olojen heikentyminen näkyi erityisesti suurikokoisimmissa yksilöissä, joiden kuntokerroin ja kasvu putosivat rajusti. Syyksi arvioidaan silakoiden ravintonaan käyttämien maissiaisten määrän romahdusta Selkämerellä.

Viimeisimmän tutkimustiedon valossa maissiaiset ovat kuitenkin taas runsastuneet ja Selkämeren silakoiden kunto on parantunut.

”Lohenpoikasten kuolleisuusmuutokset näkyvät nousulohimäärissä voimakkaimmin 2–3 vuotta muutoksen jälkeen”, Romakkaniemi sanoo.

Hänen mukaansa kalastuksen rajoitukset ovat joka tapauksessa ainoa keino, jolla ihminen voi lyhyellä aikavälillä kasvattaa Itämeren kalakantoja.

Lohi on rannikkokalastajien tulonmuodostukselle tärkeä saalislaji. Merialueen kaupallisen lohenpyynnin arvo oli vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen mukaan 1,1 miljoonaa euroa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hallitus valmisteli Suomen kannan kiintiöihin ja niistä päätettiin eduskunnassa. Ensi vuoden kiintiöistä päätettiin EU:ssa lokakuun puolivälissä.

Suuren valiokunnassa osa jäsenistä esitti lohen merikalastuksen kieltämistä kokonaan.

Valiokunnan enemmistö kuitenkin kannatti ICES:n neuvon mukaista kalastuksen jatkamista ja nosti esiin lohen taloudellisen merkityksen.

Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan vuonna 2023 merialueiden lohenpyynnin arvo oli 1,1 miljoonaa euroa.

MMM:n Risto Lampisen mukaan lohen taloudellinen merkitys on kuitenkin suurempi, kuin kalastuksen arvosta voisi suoraan päätellä.

”Lohi on tärkeä osa tulonmuodostusta ja talouden tukijalka monille rannikkokalastajille. Jos sen menettää, voivat muunkin kaupallisen kalastuksen edellytykset kadota”, Lampinen sanoo.

Lampinen kuvaa kysymystä Itämeren lohikannoista kalasektorin kuumimmaksi aiheeksi tänä syksynä.

Hänen mukaansa asia huolestuttaa monia tahoja jokivarsien asukkaista, rannikkokalastajiin ja ympäristöjärjestöihin.

Ministeriö aikoo selvittää näkemyksiä ja toiveita lohitilanteen parantamiseksi. Aiheesta on tarkoitus järjestää tarvittaessa myös kahdenkeskisiä kuulemisia.

”Kun kaikkien toiveet on kartoitettu, ministeriö laatii Luken kanssa parhaaseen tieteelliseen neuvoon perustuvan suunnitelman mahdollisista toimenpiteistä, joihin ryhdytään lohikantojen elpymisen turvaamiseksi”, Lampinen sanoo.

Tarvittaviin toimiin halutaan ryhtyä ennen pääkalastuskauden alkua toukokuussa 2025.