• Kun poliitikot kompastelevat, ratkaisujen etsiminen jää taloustoimijoille

    On hämmästyttävää, miten vähän ihmiskunta tunnistaa globaalien ympäristöongelmien syitä ja seurauksia tai kykenee esittämään niihin kunnollisia ratkaisuja, kirjoittaa Anniina Kostilainen.
    Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    6.12.202217:00
    Kolumni
    Anniina Kostilainen

    Aamu käynnistyy hedelmäsmoothiella, kahvi tuoksuu huumaavasti. Onneksi siirryin kauramaitoon, ilmasto kiittää. Napsautan sovelluksella auton etälämmittimen päälle, heitän niskaani uuden kevytuntuvaliivin, pudotan vielä lähtiessäni roskapussin taloyhtiön keräysastiaan.

    Arkemme tavalliset asiat ovat meille tärkeitä. Emme halua luopua herkuista, mukavuuksista, helposta liikkumisesta, kuluttamisesta ja lämmöstä. Varsinkaan emme halua luopua siitä maailmankuvasta, jossa kuluttamisen jäljet on siivottu pois näkyvistämme ja yltäkylläisen elämämme aiheuttama tuho kaatuu muiden ihmisten kannettavaksi.

    Vaikka torjunta-aineesta pahasti allergisoitunut ihminen menettää terveytensä kaukana täältä, on omatuntomme puhdas, kun lastaamme elintarvikkeita ostoskoriin.

    Dramaattinen ylikulutus, luonnonvarojen holtiton käyttö ja ympäristön kemikalisoituminen uhkaavat planeettaamme. Eikö kiinnosta? Ehkä pitäisi. Ylikulutus nimittäin uhkaa sinunkin helppoa elämääsi.

    ”Ylikulutus uhkaa sinunkin helppoa elämääsi.”

    On hämmästyttävää, miten vähän ihmiskunta tunnistaa globaalien ympäristöongelmien syitä ja seurauksia tai kykenee esittämään niihin kunnollisia ratkaisuja. Emme kykene arvioimaan neutraalisti ihmistoiminnan vaikutuksia ympäristöön. Kuluttajan on mahdotonta tietää, millaisia vaikutuksia omilla valinnoilla oikeasti on.

    Valtiot tukevat ympäristölle vahingollista toimintaa. Poliitikot vääntävät siitä, minä vuonna luonto oli poliittisesti tarkasteltuna kauneimmillaan ja päättävät sillä perusteella, millainen luonnon tila olisi tavoiteltava. Suomessa riidellään siitä, onko metsämaisema puupeltoa vai ei ja millä tavalla sadon saa korjata.

    Moni tuntemani poliitikko ottaa ympäristökysymykset vakavasti. Toistaiseksi yksikään poliittinen puolue ei kuitenkaan ole kyennyt esittämään ratkaisuja, jotka vastaavat globaaleihin ympäristöhaasteisiin nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Jos nykyinen talousmalli ei toimi planetaarisissa rajoissa, sillekään ei ole esitetty vaihtoehtoja.

    Yksikään puolue tai paneeli ei ole avannut linjaansa siitä, millä konkreettisilla teoilla luonto ja talous vahvistuvat samanaikaisesti. Raikkaat avaukset ylikulutuksen kahlitsemiseksi antavat odottaa itseään.

    Tulevissa vaaleissa saatan jättää ainoan ääneni käyttämättä ja kohdistaa henkisen tukeni sille taloustoimijalle tai järjestölle, joka todennetusti ja tieteeseen pohjaten vahvistaa luonnon tilaa, edistää kiertotaloutta, tuottaa kulutuksen vähentämistä tukevia ratkaisuja ja mahdollistaa samanaikaisesti työn ja sen tuottaman hyvinvoinnin ihmisille.

    Maailmalla ei ole aikaa odottaa.

    Kirjoittaja on yhteiskuntasuhdepäällikkö sahateollisuus ry:ssä ja vihreä kuntapoliitikko Vantaalla.

    Lisää aiheesta
    • Routa-ajan lyheneminen haastaa jo nyt puunkorjuuta, miten sitten tulevaisuudessa, kun talvet entisestään leutonevat.

      Metsänhoito | Ilmastokestävässä metsänhoidossa ja nykymetsänhoidossa on paljon samaa, sanoo Tapio Oy:n Kalle Vanhatalo

      Tilaajalle
    • Living Planet -indeksin mukaan populaatioiden romahduksen tilanne on hälyttävin Väli- ja Etelä-Amerikassa. Kuva Brasiliasta Amazonasin osavaltiosta. LEHTIKUVA/AFP.

      Luonto | WWF: Selkärankaisten villieläinten ahdinko jatkuu – syynä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus

    • Nämä vauvat tulivat maailmaan Indonesiassa aiemmin tänä syksynä. Kuva on otettu Jakartassa sijaitsevassa synnytyssairaalassa syyskuun 15. päivänä. LEHTIKUVA/AFP..

      Terveydenhuolto | YK arvioi: Maailman väkiluku ylittää tänään kahdeksan miljardia

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin