Kun metsänomistajalla on oma kuljetuskalusto, hakkuu ja ajo ovat kokonaan omissa käsissä. Kuva: Risto JussilaPöllit pinoon traktorilla
Traktorin jykevät renkaat ja väljä maavara tekevät siitä luotettavan veturin puiden ajoon myös talvella. Tutustuimme kahteen aktiivikäytössä olevaan yhdistelmään.TilaajalleVanha Fiat kiskoo Keslan kärryä ja kuitukuormaa ensiharvennuksella Petäjäveden Kaistinmäessä. Laanilla viljelijä Juha Saukko purkaa kuorman pinoon.
Saukko on tehnyt parinsadan metsähehtaarin tilallaan hankintahakkuun joka vuosi yli neljäkymmentä vuotta. Ensiharvennuksilta kertyy vuosittain pinoon yli sata mottia hankintapuuta moottorisahatyönä.
”Jos koneisiin sijoitetulle pääomalle pitäisi saada hyvä tuotto ja työstä vielä kunnon palkka, metsäajo omalla traktorilla ei oikein lyö leiville”, Saukko ynnäilee.
”Omatoiminen hakkuu ja korjuu motivoi, hankintapuun hinta ei”, Juha Saukko sanoo. Kuva: Risto JussilaHän epäilee, että tulee edullisemmaksi jättää traktori kärryineen ostamatta ja ajattaa puut urakoitsijalla.
”Tätä traktoria käytän vain talvella metsäajossa. Siinä on ketjut päällä ympäri vuoden”, Saukko sanoo Fiatiin viitaten.
Kuitupöllien ajo omilla koneilla on silti hänelle itsestäänselvyys.
”Oma kalusto tuo hankintasavottaan tietyn itsellisyyden. Koko homma on omissa käsissä. Se voi olla yksi syy siihen, että olen tehnyt hankintakauppoja”, Saukko miettii.
”Tämä on osittain elämäntapa.”
Euroja tarkasti laskevalle hän ei rupea valintaansa suosittelemaan.
”Tämä on osittain elämäntapa”, vanhaa kantatilaa isännöivä Saukko toteaa. ”Lasken kyllä euroja, mutta kaikkea ne eivät ratkaise.”
Viisi pyttyä
Saukon nelivetoinen Fiat 880 dt5 on vuosimallia 1983 eli ikää on 42 vuotta. Näiden vanhojen palvelijoiden käyttövuosia ei kannata verrata autoihin, traktorit kestävät ihmisen iän.
Fiatin mittarissa on tunteja yli 7000. Tämän ikäisissä mittarit eivät mittaa todellista käyttöaikaa vaan ns. traktoritunteja. Kun kone käy tyhjäkäynnillä, tunteja kertyy todellisia tunteja hitaammin.
Juha Saukon viisisylinterinen Fiat on korkeine renkaineen mainio traktori metsään. Kuva: Risto Jussila
Keväällä puut on paras ajaa pinoon tien varteen ennen kuin maa pehmenee. Kuva: Risto JussilaSaukon Fiatissa on takana 38 ja edessä 28 tuuman renkaat. Se oli yksi peruste hankintaan. Vanhoissa traktoreissa renkaat ovat yleensä matalammat.
”Isot renkaat tuovat maavaraa metsään ja niillä pääsee paremmin ojasta yli.”
Metsäajossa tarvitaan metsärenkaat ja talvella lisäksi ketjut. Metsärenkaat kestävät pistoja seipäisiin ja kylkien hiertymiä kiviin normirenkaita paremmin muun muassa useampien kudoskerrosten takia.
”Fiatissa on metsärenkaat vain takana. Edessä on ollut koko ajan tavalliset renkaat. Edelliset kuluivat siloisiksi ja piti hankkia uudet. Eivät ole puhjenneet.”
Maataloustraktorin metsävarusteluun kuuluu myös pohjapanssari. Saukon Fiatiin sen on hitsannut kyläseppä teräslevyistä.
”Alapuolella kulkee letkuja ja johtoja. Ne eivät pysy oksaviidakossa ehjinä ilman panssaria. Levy suojaa muiltakin osumilta.”
Fiatin alusta on suojattu kyläsepän tekemällä pohjapanssarilla. Kuva: Risto JussilaJoku voisi kuvitella vanhojen traktoreiden menevän helposti rikki, mutta asia on päinvastoin. Saukko sanoo vanhaa tekniikkaa pilke silmäkulmassa ”pomminvarmaksi”.
”Nämä eivät mene vikatilaan”, hän veistelee. ”Ja kone käy hyvin myös pakkasella. Uusissa traktoreissa on ureajärjestelmä, joka vähentää päästöjä. Se voi aiheuttaa käyntiongelmia, joita näissä vanhoissa ei ole.”
Saukon Fiatissa on viisi sylinteriä. Ne tekevät käynnin pehmeäksi.
”Kun olen ruvennut näin vanhaa konetta kehumaan, niin sekin pitää sanoa, että polttoainetta kuluu vähän. Kahdenkympin pönttö riittää sen pituisiksi päiviksi, joita minä ajan.”
Pitkä puomi
Fiatin perässä seuraa Kesla 8T-metsäperävaunu ja siinä Kesla 204T-kuormain. Kärryn kantavuus on 8000 kiloa. Ensiharvennukselle riittäisi vähempikin, mutta jykevyys tuo lujuutta ja kestävyyttä.
Kuormain on kärryyn nähden kookas. Ulottuvuutta on 6,8 metriä.
”Ulottuvuus on hyvä. Puomi ei katkea eikä väänny, laatu näkyy siinä.”
Pitkä ja ulottuva puomi vähentää pöllien kantamista kasoihin hakatessa. Juha Saukko kuormaa puita. Kuva: Risto Jussila
Saukon Keslassa kärryn pituutta voi hieman lyhentää tai pidentää. Kuva: Risto JussilaKärryssä on aisaohjaus, se helpottaa kääntymistä ahtaissa paikoissa. Yksipalkkista runkoa voi lyhentää tai pidentää metrin verran.
Kuitupuuta kulkee kerralla neljä-viisi mottia. Kärry ei ole vetävä, joten isompi kuormakoko ei välttämättä nopeuttaisi ajoa. Maastosta riippuen ajo voisi hidastuakin.
Saukko hakkaa ensin urat auki ja ajaa ne samalla traktorilla. Pakkanen jäädyttää pakkautuneen lumen urissa.
”En ryve traktorin kanssa metsässä ja siksi poljen ensin urat. Teen sen toisella traktorilla, jolla kuljen hakkaamassa. Hakkuukin sujuu helpommin, kun lumessa on kovat urat mitä pitkin kävellä. Traktorista on sellaistakin hyötyä.”
”Uusissa traktoreissa on ureajärjestelmä, joka vähentää päästöjä. Se voi aiheuttaa käyntiongelmia, joita näissä vanhoissa ei ole.”
Saukko veikkaa Fiatin nykyarvoksi kymmenisen tuhatta euroa. Kun perään hankkii Keslan kuormaimen ja kärryn vaihtokoneina, koko paketin hinta nousee noin 30 000–50 000 euroon riippuen yhdistelmän iästä ja tasosta.
”Tässä nykyisessä setissä kärry ja kuormain ovat laadukasta tasoa ja traktori riittävä. Kovin kalliisiin koneisiin en ole ruvennut investoimaan, ajoa kun ei ole kovin paljon.”
Hankintahintojen Saukko sanoo painuneen surkeiksi. Hän kertoo miettineensä, olisiko parempi antaa koneitten seisoa talvi pihassa. Mutta uusi savotta on tälle talvelle taas luvassa. Jatkossa pitkä hakkuuputki voi silti katketa, jos hankintahinnat eivät nouse.
Urakoitsijan kalusto
Petäjävedeltä vajaat sata kilometriä pohjoiseen, Kannonkosken Rekosperällä, metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villman ajaa Valtralla ja Keslan vetävällä kärryllä energiapuuta metsästä. Ensiharvennus on hakattu motolla.
Silmään pistää kuorman huima korkeus. Kärryn tolpissa on neljäkymmentä senttiä korkeat jatkopalat. Etenkin pienemmän harvennuspuun ajossa Villman saa näin kuormaan urakkamiestä tyydyttävän määrän puuta.
”Kun maataloustraktorin varustelee hyvin, puu kulkee, mutta ei näillä metsäkoneille pärjää”, metsäkoneitakin ajanut Jyrki Villman toteaa. Kuva: Risto Jussila
Renkaiden välissä oleva metallinen vetorulla painetaan renkaiden väliin. Pyöriessään se synnyttää vedon renkaisiin. Kuva: Risto Jussila
Korkealaatuinen puomi ei väänny eikä katkea. Kuva: Risto JussilaVeturina Villmanilla on Valtra N134 vuosimallia 2018. Kärry eroaa Juha Saukon peruskärrystä siinä, että Villmanin Kesla 114 HD -kärryssä on rullaveto eli myös kärry vetää traktorin nelivedon lisäksi.
Tämä on se iso ero, joka usein löytyy urakoijan ja vain omia puita ajavan metsänomistajan kärrykalustosta. Rullaveto parantaa huomattavasti yhdistelmän kuljetuskapasiteettia ja selviytymistä hankalassa maastossa.
Villmanin kantavuudeltaan 10 000 kilon kärry on vuosimallia 2022 samoin kuin kuormain Kesla 314. Villmanin kärry on jykevämpää tekoa kuin Saukon vähän pienempi malli. Siinä on neljä tolppaparia, yksi pari enemmän kuin Saukon kärryssä. Puomin ulottuvuus on 7,1 metriä.
Villmanin Valtrassa on metsärenkaat edessä ja takana, metsässä paremmin kestävä metallitankki normaalin muovisen sijasta, ketjut sekä panssari pohjassa.
Maataloustraktori mahtuu hieman kapeammista urista kuin metsäkone. Kuva: Risto JussilaRenkaiden korkeus on sama kuin Saukon Fiatissa, mutta renkaat ovat leveämmät.
Metsärenkaat ovat hintava investointi. Neljän Nokia TR Multiplus -renkaan sarja Villmanin Valtraan maksaa vaihtotöineen lähes 8000 euroa. Summalla saa jo käytetyn traktorin.
Mitä ajo maksaa?
Traktoreita vähemmän tuntevalle Villmanin yhdistelmän taso selviää hinnasta. Kokonaishinta uutena nousee noin 200 000 euroon. Nykyhinta on noin neljänneksen matalampi.
Yhdistelmän kustannus vain omia metsiä hakkaavalle metsänomistajalle on aivan liian korkea, vaikka hankintakauppaa tehtäisiin työn osalta verottoman 125 kiintokuution lisäksi selvästi enemmän.
Metsänomistajan Aarre onkin Villmanin työmaalla selvittämässä, paljonko hankintapuiden metsäajo maksaa, kun sen teettää urakoitsijalla.
”Hinta riippuu ajomatkasta, maastosta, puumäärästä ja muista tekijöistä. Omasta taksastani voin sanoa, että alviton hinta kiintomotilta jää alle kympin”, Villman laskee.
”Monenlaista urakointia kun tekee, töitä riittää paremmin ympäri vuoden”, Jyrki Villman miettii. Kuva: Risto JussilaJos metsänomistaja hakkaa vuodessa 125 kiintomottia ja metsäajon arvonlisäveroton hinta on 8 euroa motilta, puiden ajo maksaa ilman alvia tasan tonnin. Jos hinta on 9 euroa, alviton hinta on 1125 euroa.
Mikäli metsänomistaja hakkaa kymmenen vuotta 125 kiintoa vuodessa, puiden metsäajon alviton kokonaiskustannus olisi nykyhinnalla noin 10 000–11 250 euroa.
Kahdessakymmenessä vuodessa kustannus nykyhinnalla olisi 20 000–22 500 euroa. Vasta tällä aikajänteellä päästään edes lähelle traktoriin perustuvan ajokaluston ostohintaa. Eikä siinä vielä ole mukana esimerkiksi polttoaine-, huolto- ja korjauskuluja, eikä palkkaa omalle työlle.
Oman kaluston hankinta lyö parhaiten leiville, kun työura hankintahakkuilla on pitkä.
Tilanne muuttuu, jos ajomäärät ovat suurempia tai metsänomistajalla on kalustolle muitakin töitä. Niitä voivat olla muun muassa rankojen ajo, tuulenkaatojen keräys, maansiirto, lumen auraus ja metsätien lanaus.
Kaikissa tapauksissa oman kaluston hankinta lyö parhaiten leiville, kun työura hankintahakkuilla on pitkä. Juha Saukon kohdalla katkeamaton hakkuuputki on kestänyt jo yli 40 vuotta.
Isoja kuormia
Puiden omassa ajossa merkitystä on myös työhön käytetyllä ajalla. Se riippuu kuskin ammattitaidosta. Kokemus parantaa sujuvuutta.
Vain talvisin metsäkuljetuksia urakoiva Jyrki Villman arvioi ajavansa harvennuspuuta päivässä 50–80 kiintomottia. Kerralla kulkee noin kahdeksan-yhdeksän mottia. Tällä määrällä 125 kiinnon hankintapuut siirtyvät tien varteen kahdessa tai kolmessa päivässä.
Metsänomistajan omana työnä ja pienemmillä kuormilla aikaa kuluu selvästi enemmän.
Vetävä peräkärry mahdollistaa melko suurten kuormien ajon myös maataloustraktorilla. Jyrki Villman ajaa puita. Kuva: Risto JussilaEntä työn jälki?
Kierrän Villmanin työmaata ajouria ja puiden kuntoa katsellen. Painumia ei kevättalven jäisessä maassa näy, ei myöskään kolhuja urien vierustoilla rungoissa.
Urat ovat vähän kapeammat kuin metsäkone olisi vaatinut. Maataloustraktori aisaohjauksella varustetulla vetävällä kärryllä näyttää tekevän siistin jäljen.
Tosin se riippuu ratkaisevasti kuskin taidoista. Villmanilla on pitkä kokemus myös varsinaisten metsäkoneiden ajosta, joten ammattitaito on korkeaa tasoa.
Muitakin traktoritöitä
Hankintapuiden ajon hinta suhteessa Villmanin kaluston hintaan nostaa esiin kysymyksen, miten hän ylläpitää laadukasta kalustoaan. Koneissa on kiinni paljon pääomaa.
”Se on totta ja hankintahakkaajat ovat vähentyneet. Eivät he minua enää kovin paljon työllistä, eivät myöskään omat metsät”, Villman nyökkää.
Villmanin Keslalla puut saa korkeaan pinoon tien varteen. Kuva: Risto JussilaValtroja hänellä on kaksi, toinen on uudempi. Pääosa traktoritunneista kertyy teiden aurauksista ja linkoamisista talvella. Liukkailla keleillä hiekoitetaan. Villman on myös klapiyrittäjä ja traktoria tarvitaan pilkkeiden teossa runkojen ja klapien siirtelyyn. Ajoittain voi olla muitakin traktoritöitä.
”Näkökulma minulla on sellainen, ettei paineita konetöiden määrästä sinänsä ole, kun koneet ovat jo omia. Teen mitä on tarjolla. Lumettomana aikana istutan ja raivaan, se täydentää hyvin työvuotta.”
LISÄTIETOJA:
Kesla, kesla.com/fiValtra, valtra.fiArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
