Tiedetäänkö tarpeeksi? Lähes kaikki tahtovat enemmän tietoa ennallistamisesta
Euroopan komission ehdotus ennallistamisasetukseksi on saanut paljon sekä kritiikkiä että kiitosta. Keskeisin ongelma on, että ehdotuksen perusta on jäänyt kaikille epäselväksi.Tilaajalle
Stora Enson ja Tornatorin ennallistama suokohde Pieksämäen Paltasella. Kuva: Petteri KivimäkiEU:n ennallistamisasetuksessa on yksi seikka, josta lähes kaikki sidosryhmät ovat yhtä mieltä: lisää tietoa tarvitaan.
Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) perjantaina järjestämässä tilaisuudessa ääneen pääsivät maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön asiantuntijoiden lisäksi eri järjestöjen edustajat.
”Euroopan komission esityksen sisältö on herättänyt paljon kysymyksiä”, Katainen kertoi. Hänen mukaansa esimerkiksi 70 vuoden aikamääre ennallistamistavoitteessa on koettu parlamentissa hämmentäväksi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Meri Kallasvuo nosti esiin kuusi kriittistä kohtaa. Ensinnäkin heikentyneistä ja ennallistettavista alueista tarvitaan lisää tietoa ja heikentyminen käsitteenä kaipaa määrittelemistä.
Komission laatima kustannusten arviointi perustuu EU-alueen keskiarvoon, joten niiden alueellinen jakautuminen tarvitsee lisäselvitystä. Myös hyötyjä tulee arvioida kattavasti Suomen tasolla ja laatia oloihimme paremmin sopiva arviointi.
Kallasvuo muistutti, että ennallistamisesta seuraava hakkuiden väheneminen ei saa näkyä vuotona Suomen ja EU-alueen ulkopuolelle. Ennallistamistoimia on pystyttävä tekemään yhtä aikaa taloustoimien kanssa, ja kosteikkoviljely sekä talousmetsien luonnonhoito on huomioitava.
Lopuksi Kallasvuo vaati ennallistamiselle taloudellisia kannustimia. Luonnon monimuotoisuuden on parannuttava samalla, kun huoltovarmuus pysyy vakaana.
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ja Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki suhtautuivat ehdotukseen kriittisesti etenkin siksi, että se voi puuttua yksityisten maanomistajien oikeuteen päättää omaisuudestaan.
Rantamäki korosti, että Metsäteollisuus suhtautuu myönteisesti luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. Ennallistamisasetuksesta löytyy kuitenkin ongelmakohtia.
Helsingin yliopiston professori, Luontopaneelin jäsen Jaana Bäck huomautti, että ennallistamisen tarve on tunnistettu ja siihen on sitouduttu. Hän ihmettelee julkisuudessa olevaa vastustusta komission ehdotukselle.
”Tietoa toki tarvitaan lisää, mutta sitä on jo niin paljon, että toimiin voidaan ryhtyä tehokkaasti”, Bäck sanoi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
