Kaistalehakkuista hyviä kokemuksia rämemetsien jatkuvassa kasvatuksesta
Säästöä syntyy, kun kunnostusojitukset, maanmuokkaus, viljely ja taimikonhoito jäävät pois.
Kaistalehakkuu saattaa mahdollistaa rämemetsien hoidon ilman varsinaisia päätehakkuita ja niistä aiheutuvia päästöjä. Kuva: Timo HeikkalaKaistalehakkuusta saattaa löytyä ratkaisu rämemänniköiden jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Pohjaveden pinnankorkeuden muutoksista ja niiden vaikutuksista taimettumiseen tarvitaan kuitenkin lisätietoa.
Suometsät muodostavat Suomen metsäteollisuudelle merkittävän raaka-ainereservin, mutta niiden käsittely ei ole yksioikoista. Päätehakkuuseen ja viljelyyn perustuva metsänkasvatus aiheuttaa suometsissä merkittävän ilmastohaitan ja vesistöpäästöjen riskin.
Luonnonvarakeskuksen mukaan vastausta suometsien käsittelyhaasteisiin on haettu jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta, joka korpikuusikoissa vaikuttaa lupaavalta menetelmältä. Kuusikoihin soveltuvat, jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn mukaiset hakkuut eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu rämemänniköihin.
Valopuuna mänty vaatii kuusta enemmän valoa taimettuakseen.
Ratkaisua rämemänniköiden uudistamiseen haetaan nyt kaistalehakkuista, joissa metsän uudistaminen perustuu 20–50 metrin kaistaleisiin. Luken tutkijoiden mukaan menetelmä on lupaava.
”Kaistalehakkuu voi olla ratkaisu rämemänniköiden jatkuvapeitteiseen kasvatukseen”, toteaa Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski.
Avoimia kysymyksiä on kuitenkin vielä jäljellä. Yksi niistä koskee kaistalehakkuun taloudellista kannattavuutta.
Kaistalehakkuussa korjattavaa puuta kertyy päätehakkuuta vähemmän. Toisaalta kustannuksia ei kerry esimerkiksi kunnostusojituksesta, maan muokkauksesta tai viljelystä.
Ahtikosken mukaan kaistalehakkuun kannattavuus paranee pohjoista kohti mentäessä. Se on 3–5 prosentin korkokannoilla eteläisestä Keski-Suomesta alkaen päätehakkuuta kannattavampi menetelmä.
Ahtikosken mukaan havaintoa selittää , että Pohjois-Suomessa puuston hidas kasvu syö uudistamisinvestoinnin kannattavuutta. Kustannuksia ei välttämättä kerry myöskään taimikonhoidosta.
”Kaistalehakkuun taimikonhoidosta on kahta koulukuntaa. Itse olen kallistumassa sille kannalle, että etenkään Pohjois-Suomessa taimikonhoitoa ei välttämättä tarvitse tehdä.”
Tutkijoiden seuraava tavoite on luoda mallikehikko, joka yhdistää taloudellisen kannattavuuden arviointiin ennusteen pohjaveden pinnankorkeuden muutoksesta.
Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat käsittelemättömän kaistaleen puuston koon lisäksi muun muassa kaistaleen leveys, etäisyys ojaverkostoon, turvelaji ja sääolosuhteet.
Jos kesä on sateinen, voi pohjaveden pinnan korkeus korjatulla kaistaleella nousta maan pinnan tuntumaan. Paikallistuntemus ja kohdeharkinta ovat siksi tarpeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
