
Airi ja Pertti Nummi ovat asuneet Salon Muurlassa jo 40 vuotta. Koivulan he ostivat vuonna 1979.
”Asuimme aiemmin Salossa rivitalossa, mutta koska olemme maalta kotoisin, molempien mieli teki maaseudulle. Mieheni on asunut lapsena omakotitalossa ja minä isossa maalaistalossa”, Airi kertoo.
Koivulan talokaunotar on rakennettu vuonna 1887. ”Ennen meitä täällä on ollut viidet asukkaat.”
Koivulan ensimmäinen omistaja oli naapurin suuren maalaistalon poika Oskar Stensson. Oskar asui talossa vuoteen 1914 ennen muuttoaan Turkuun.
Seuraavat kuusi vuotta taloa piti Johannes Rannikko ja hänen jälkeensä August Lehtonen. Vuonna 1941 asukkaaksi vaihtui Albin Heinäkari, ja vuonna 1947 maat ja rakennukset osti Salon seudun osuuskauppa.
Päärakennuksessa asui yhtiön puutarhuri perheineen, sillä osuuskaupalla oli Koivulan mailla kauppapuutarha aina vuoteen 1979.
”Vuonna 1949 osuuskauppa rakensi myös rantasaunan henkilökunnan virkistyskäyttöön”, Koivulan nykyiset asukkaat tietävät kertoa paikan historiasta.

Koivulan asuinpinta-ala on noin 170 neliötä kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on eteisaula, keittiö, ruokasali, isompi sali ja kirjasto. Yläkertaan on rakennettu kolme makuuhuonetta, takkahuone sekä saunaosasto ja kodinhoitotilat.
Tilaa on kahdelle aikuiselle yllin kyllin, mutta Airi nauraa, että onhan heillä ollut kaksi lasta ja nykyään kyläreissuilla touhuavat myös lastenlapset.
”Olemme tottuneet asumaan tilavasti. Iltaisin viihdymme useimmiten yläkerrassa avotakan tulta katsellen.”
Tontin koko on 2,5 hehtaaria, josta puutarhaa on nykyisin puolitoista hehtaaria. Loppu on metsää, jossa kasvaa kuusia, koivuja ja tammia. Vanhan kaalimaan paikalle pariskunta istutti aikanaan koivikon.
Omaa rantaviivaa Nummilla on sata metriä Ylisjärven rannassa.

Talokauppojen jälkeen alkoi noin vuoden kestänyt peruskorjaus. Työtä riitti, sillä alkuasetelmassa talon katolla kasvoi koivuja.
Nummen perhe palkkasi arkkitehdin, joka suunnitteli talon korjauksen vanhaa kunnioittaen. Remontin käytännön työt hoitivat eri alojen ammattilaiset, joista osa on jo edesmenneitä.
Yläkerrassa oli ennen kunnostusta vain yksi vinttikammari. Alakerran huonejärjestys pidettiin entisellään.
Kaikki kunnostettiin tai tehtiin uudelleen. Uudet ulko-ovet ja ikkunat pyrittiin tekemään vanhan mallin mukaan. Salin katon alkuperäiset, upeat puuleikkaukset olivat menneet niin huonoon kuntoon, että katto uusittiin kokonaan.
Mallipuuseppä Martin Björkman on ollut vuosien mittaan Nummien luottomies, joka on useaan otteeseen korjannut ja rakentanut uutta Koivulassa. Salissa on yli sata vuotta vanha toimiva kaakeliuuni, ja se entistettiin. Uuni oli talon lämmönlähteenä myös remontin ajan.
”Talon ulkomaalauksessa saatiin upeat puuleikkaukset kauniisti esiin. Päärakennus on meidän aikana maalattu ainakin viisi kertaa. Myös katto uusittiin kokonaan, ja kate vaihtui tiilikatosta peltikatoksi. Kellari löytyy keittiön lattian alla, ja myös se kunnostettiin remontin aikana”, Airi ja Pertti kertovat.
Myöhemmin, vuonna 2011, taloon asennettiin vielä maalämpö lämmityskulujen madaltamiseksi.
Nummet ovat hoitaneet Koivulan puutarhaa jo neljä vuosikymmentä, ja puutarhasta on tullut pariskunnan yhteinen intohimo.
”Kun muutimme tänne, talon pääsisäänkäynti näytti suunnilleen samalta kuin nyt. Puutarhassa oli mansikkamaita, kaalimaita, iso, lasinen kasvihuone sekä noin 150 omenapuuta”, Airi muistelee.
Pariskunta on muuntanut pihapiiriä omaan makuunsa sopivaksi. He säilyttivät kaikki puutarhassa olleet perennat ja ovat istuttaneet lisää vanhanajan perennoja, vanhoja ruusupensaita, kärhöjä ja pioneja. Puutarhassa on myös runsaasti kesäkukkia, joiden taimia Airi kasvattaa jo kevättalvella.
Lisäksi on hyötypuutarha, jossa Nummet kasvattavat perunaa, sipulia, kurpitsoja, yrttejä, vadelmamansikkaa, pensasmustikkaa, mansikkaa ja viinimarjoja.
Talon eteläseinällä kiipeilee viiniköynnös, ja omenatarhassa on edelleen 70 omenapuuta, muutama luumu ja kriikuna sekä karhunvatukkaa. Valtavista sadoista riittää tutuillekin, joille Nummet lahjoittavat syksyisin muun muassa omenoita.
Airi, joka on toiminut 35 vuotta Martoissa, omistaa viisi pakastinta, joihin hän säilöö herkkuja talven varalle.

Puutarhassa on puita, joiden on arveltu olevan jopa 150 vuotta vanhoja. Sellainen on esimerkiksi päärakennuksen ja piharakennuksen välissä kasvava kuusi, jonka alimmat oksat levittäytyvät suojelevasti kohti maata.
Talon pohjoispäädyn suuren koivun Nummet joutuivat kaatamaan sen kuivumisen vuoksi.
”Koivun ympärysmitta rinnan korkeudelta oli yli kaksi metriä, ja vielä muutama vuosi sitten se oli Muurlan paksuin koivu.” Mittaus tehtiin, koska paikkakunnalla järjestettiin Paksuin pihapuu -kilpailu.
Puutarhassa riittää mieluisaa puuhaa huhtikuusta marraskuuhun. Pariskunta kertoo nauttivansa kovasti myös saunomisesta ja uimisesta.
”Kesäisin istumme joka päivä pergolassa joko päiväkahvilla tai aamupalalla, kuuntelemme lintujen laulua ja suihkulähteiden veden solinaa.”
Avoimet puutarhat -tapahtumaan Nummet ovat osallistuneet useita kertoja. Yhtenä vuonna Koivula valittiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan kiinnostavimmaksi kotipuutarhaksi.
Vuonna 2013 Koivulan puutarha esiteltiin myös televisiossa Nelosen Eden Pihaklubi -ohjelmassa.
Talvella Airilla on aikaa ruokkia pihapiirin lintuja, joista hän ottaa mielellään myös kuvia. Hyvinä talvina hän käy luistelemassa ja hiihtämässä lähes päivittäin.
”Meille on tärkeää, että asumme juuri puutalossa. Rakastamme vanhan ajan pitsihuviloita. Puutalossa sisäilma ja ilmanvaihto ovat ihan omaa luokkaansa. Minusta on ihanaa sytyttää tuli kaakeliuuneihin ja takkaan, ja nautin polttopuiden tuottamasta lämmöstä”, Airi kertoo.
Koivulan pihapiirissä on useita rakennuksia. Vanha punainen piharakennus on aiemmin ollut navetta. Nykyään siinä on autotalli, Pertin verstas sekä Villa Flora, joka toimi aiemmin fysioterapeutti Airin vastaanottotilana.
Nykyisin Villa Florassa kuuluu kangaspuiden rytmikäs pauke, kun peräti 40 vuotta kankaankudontaa harrastanut Airi luo loimiin omaa taidettaan.
Lisäksi pihapiirissä on 13 vuotta sitten teetetty savusauna sekä osuuskaupan sotien jälkeen rakennuttama rantasauna.
”Olemme pitäneet vanhan rantasaunan kunnossa ja käytämme sitä kesällä ahkerasti. Syksyllä pakkasiin asti siellä kokoontuvat kerran viikossa Muurlan avantouimarit”, Nummet kertovat.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2021.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
