Näin metsäteollisuus ja sahat haluavat lisätä monimuotoisuutta meidän metsissämme – lisää hakkuutähteitä, lahopuuta ja lehtipuita

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry julkaisevat tänään monimuotoisuustiekartan. Tiekarttaan on nostettu viisi aihealuetta, joilla on iso merkitys erityisesti uhanalaiselle lajistolle.

Puuta jalostavalla teollisuudella on vahva halu lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta.

Tiekartta on kutsu vuoropuheluun metsänomistajien, poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen kesken sekä aloite yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden kanssa.

”Luontopositiivisuuden saavuttaminen on täysin mahdollista, kun koko metsäala jakaa yhteisen tavoitteen ja sitoutuu toteuttamaan sen edellyttämiä toimia”, tiekartassa kerrotaan.

Ensimmäinen kokonaisuus on lehtipuiden ja sekapuuston osuuden lisääminen metsien uudistamisessa, taimikonhoidossa, kasvatushakkuissa sekä säästöpuustossa. Säästöpuiksi säästetään kaiken ikäisisä metsissä harvalukuisempia lehtipuita, kuten haapoja ja raitoja.

Lisäksi varmistetaan, että lajistolle on riittävästi lahopuuta. Osa hakkuutähteistä jätetään korjaamatta ja säästetään luontaisesti syntynyt maa- ja pystylahopuu. Jos lahopuuta ei ole riittävästi, lisätään tekopökkelöiden eli 2–5 metrin pituisten kantojen määrää.

Metsälain 10. pykälän ja sertifikaattien määrittelemät arvokkaat elinympäristöt turvataan metsätaloustoimien yhteydessä. Vapaaehtoista suojelua tuetaan. Lisäksi kehitystarpeena on kansallisen luontotietokeskuksen perustaminen luontotiedon mutkattoman jakamisen varmistamiseksi.

Talousmetsien lehdot ja paahdeympäristöt otetaan huomioon. Etenkin paahde-elinympäristöt ovat hajallaan. Etelä-Suomen lehdoissa on tarpeen vähentää kuusia, jotta puulajistosta saadaan monipuolisempi. Kehitystarpeena on lehtojen ja paahde-elinympäristöjen sijainnin kartoittamiseen ja hoitotoimien kehittämiseen laaditaan kansallinen ohjelma.

Kulotuksia ja luonnonhoidollisia polttoja lisätään. Näin saadaan lisää paloelinympäristöjä. Polttoja keskitetään alueille, joissa on äskettäin poltettu tai palanut metsää.

Paloelinympäristöjen lisääminen on yksi tiekartan monimuotoisuustoimista.  Kuva: Sanne Katainen

Monimuotoisuustyötä on tehty talousmetsissä laajassa mittakaavassa 1990-luvulta lähtien. Silloin metsä- ja luonnonsuojelulaki uudistuivat ja muun muassa maailmanlaajuiset metsäsertifiointijärjestelmät rantautuivat Suomeen. Samaan aikaan metsien suojelupinta-ala on moninkertaistunut.

Tuloksia on saatu etenkin Etelä-Suomessa, jossa lehtipuuston tilavuus ja kuolleen runkopuun määrä ovat kasvaneet. Koko maassa avohakkuualoille jätetään entistä enemmän elävää puuta.

Metsänkäsittelymenetelmilläkin on vaikutusta monimuotoisuuteen.

Mustikan, puolukan ja variksenmarjan peitteisyydessä on tapahtunut positiivinen käänne 1990-luvulta. Varpukasvit menestyvät paremmin, kun maanmuokkaus on muuttunut vähemmän maanpintaa rikkovaksi, tiekartassa kerrotaan.

Suolajiston taantuminen puolestaan jatkuu. Viime vuosisadalla ojitetut suot ovat kuivuneet ja muuttuneet turvekankaiksi. Muun muassa juolukka ja lakka ovat vähentyneet.

Havumetsiemme valtavarpu mustikka on runsastunut viime vuosina merkittävästi. Ainakin 140 perhoslajin toukat käyttävät mustikkaa ravintonaan.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n tiekartan taustalla on laaja tutkimushanke, jossa kartoitettiin metsäluonnon monimuotoisuutta.

Puuntuotannon tavoitteet, metsiin liittyvät ilmastotavoitteet ja luonnon tilaan liittyvät tavoitteet voidaan yhdistää, kun myös metsien kasvuun panostetaan nykyistä vahvemmin, tiekartan skenaariotarkastelu kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat laskivat neljä skenaarioita monimuotoisuuden kehitykselle. Siinä ovat mukana nykyiset suojelu- ja rajoitetun puuntuotannon pinta-alat sekä Metso- ja Helmi-ohjelmien mukaiset lisäsuojelutavoitteet (90 000 hehtaaria).

Vuoden alussa voimaan astunut, päivitetty PEFC:n ja elokuussa voimaan astunut FSC:n metsänhoidon standardi vaikuttavat muun muassa siihen, että lehtipuuston keskitilavuus kasvaa edelleen.

Kuolleen runkopuun määrä voi skenaarioissa jopa kaksinkertaistua 2046–2055 mennessä, samoin säästöpuiden määrä. Lahopuun myös ennakoidaan monipuolistuvan laadultaan merkittävästi.

Järeiden puiden määrä kaksinkertaistuu kolmessa skenaariossa neljästä.

Skenaariot on johdettu suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän tasosta.

Edit. Otsikkoa muutettu 12.9.23 klo 11.31.