Hailuodon sillat rakennettiin teräksestä ja betonista – siihen tarvittiin tuhansia kuutiometrejä sahatavaraa

Hailuodossa kaikki muuttuu kesän lopulla. Silloin erikoislaatuinen saari liittyy mantereeseen kahdella pitkällä sillalla ja pengertiellä.

Hailuodon kummallakin sillalla on pituutta pitkälti yli 700 metriä. Noilla mitoilla ne sijoittuvat Suomen pisimpien siltojen listalla sijoille kuusi ja seitsemän.

Jukka Päkkilä ja Terhi Honkarinta esittelevät kaiteita, jotka eivät kasaa aurauslunta. Kuva: Jarmo Palokallio

Kiinteän yhteys valmistuu aikataulun mukaan kesän lopulla. Työt ovat kuitenkin edenneet hyvin, joten juhlallisuuksia päästään parhaassa tapauksessa viettämään jo heinäkuussa.

”Sillan kansi saatiin valettua huhtikuussa, mikä aikaisti rakennusaikataulua. Seuraavaksi vuorossa on Huikun sillan eristäminen”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä.

Järeästä puusta rakennettu apusilta on kestänyt raskaan rekkaliikenteen ja satatonnisen paalutuskoneen. Kuva: Jarmo Palokallio

MT pääsi vierailemaan silloilla etuajassa. Oulusta päin tultaessa pengertie nousee ensin Riutun sillalle. Sen alikulkukorkeus jää viiteen metriin.

Sillan yllättävän korkealta tuntuvalla kannella iskee vastaan napakka luoteistuuli. Autot siitä vielä selviävät, mutta pyöräilijöillä voi tehdä tiukkaa myrskysäillä.

Kevyelle liikenteelle on varattu 1,25 metrin kaistat ajoväylän molemmin puolin. Ne tuntuvat tuossa ympäristössä kapeilta.

Sillan kaiteet ovat matalahkot ja mahdollisimman avoimet, sillä niiden ei haluta vaikeuttavan lumen aurausta.

Riutun sillan jälkeen seuraa pengertie, jonka keskellä on levähdys- ja kääntymäpaikka. Sitten eteen aukea massiivinen ja korkeuksiin nouseva Huikun silta. Sen alikulkukorkeus on 18 metriä.

Käynnissä on sillan kannen viimeistely ja valumuottien purku.

Hailuodon pengertie on niellyt mursketta 1,3 miljoonaa kuutiota. Kuva: Jarmo Palokallio

Siltoihin on käytetty terästä 6,7 miljoonaa kiloa ja betonia 21 200 kuutiometriä. Puutakin on tarvittu melkoinen määrä, 4500 kuutiometriä.

Tavalliseksi kakkosneloseksi muutettuna noita lankkuja riittäisi 900 kilometrin matkalle. Sillä pääsisi Oulusta Helsinkiin ja vielä puolimatkaa takaisin.

Puusta on rakennettu betonin valumuotteja. Varsinaisen sillan alle on tarvittu myös massiivista puista apusiltaa.

Siihen on käytetty järeää puutavaraa, sillä apusiltaa ovat jyränneet raskaat rekkakuormat. Se on kantanut myös sadan tonnin painoisen paalutuskoneen.

Päkkilän mukaan siltatyömaan puutavaraa on kierrätetty käytön jälkeen muihin kohteisiin. Sitä on myös myyty huutokaupoilla ja netissä. Osa on päätynyt energiaksi

Liikenenturvan neuvottelukunta tutustui siltojen rakenteisiin. Kuva: Jarmo Palokallio

Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen on siis loppusuoralla ja etuajassa. Ilman ongelmia hanke ei kuitenkaan edennyt.

Hankkeen vesilupaprosessi kesti lähes viisi vuotta. Aikaa kului, koska Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri valitti vesiluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Päkkilän mukaan odotusaika ei mennyt hukkaan, vaan se käytettiin hankkeen valmisteluun.

Hailuodon lauttayhteys on maksanut vuosittain jopa 8 miljoonaa euroa. Kuva: Jarmo Palokallio

Tähän asti Hailuotoon on päässyt lautoilla ja pakkastalvina myös jäätietä. Lauttaliikenne on ollut kallista, häiriöherkkää ja etenkin kesällä se on myös ruuhkautunut.

Odotusajat ovat venyneet pahimmillaan tunteihin.

”Lauttaliikenteen kustannukset ovat olleet 6–8 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että kiinteän yhteyden 105 miljoonan euron tavoitekustannukset tulevat takaisin noin 15 vuodessa eli varsin nopeasti”, laskee Päkkilä.

Kiinteä yhteys muuttaa hailuotolaisten arjen. Parhaimmillaan se sekä helpottaa elämää että lisää saaren elinvoimaa.

Kääntöpuolena on, riittävätkö saaren palvelut matkailijamäärien kasvulle. Kyse on ihan perusjutuista, eli roskapisteiden, yleisten vessojen ja parkkipaikkojen määrästä.

Tuohon liittyy myös huoli saaren luonnon kulumisesta.