Kiinteä maantieyhteys Hailuotoon sisältää kaksi siltaa. Niistä mantereen eli Oulunsalon puoleinen 737-metrinen Riutun silta näyttäytyi heinäkuussa jo komeana. Syyskuun alussa siltarakenteet oli jo purettu puumuoteistaan. Kuva: Arto Takalampi
”Lautta-aikataulujen vuoksi on aamu- ja iltalypsyjen välissä ollut lähes mahdotonta käydä mantereella” – silta avaa Hailuodossa uuden arjen
Kaivatun kiinteän maantieyhteyden avautuminen helpottaa hailuotolaisen maitotilan elämää uudella tavalla: kulkemaan ja kuljettamaan pääsee vapaasti milloin vain lautan sijaan.TilaajalleHailuoto
Kurikan Tilan yrittäjät Maarit Parrila ja Ville Kurikka päättivät investoida aiemman parsinavetan sijaan uuteen kahden lypsyrobotin pihattonavettaan. Navetta on kapearunkoinen ja kolmirivinen, ja siinä on visiiriruokinta. Navetta valmistuu lokakuussa ja sen runko alkoi nousta toukokuun alkupuolella. Kuva: Arto TakalampiHailuotolaisen maitotilan Kurikan Tila oy:n yrittäjäpariskunnan Ville Kurikan ja Maarit Parrilan elämä ja työ Hailuodossa eivät ole jatkossa enää lautasta kiinni. Normaalisti saareen liikennöi vain päälautta ja kesän turistiaikaan samanaikaisesti myös lisälautta.
Kiinteä maantieyhteys saareen valmistuu ensi vuoden lopulla ja tuo helpotusta moniin arjen askareisiin ja elämiseen saarella. Yrittäjät ovat syystä tyytyväisiä.
”Jos joutuu liikkumaan täältä mantereelle tai mantereelta tänne, kaikki pyörii lautan aikataulun mukaan eikä mikään ole itsestään selvää. Ja aina on otettava huomioon, ettei lautta välttämättä kuljekaan”, Kurikka havainnollistaa.
”Me olemme asuneet täällä ikämme, joten emme tiedä, mitä elämä on ilman lauttaliikennettä. Talvella tilanne on jäätien ansiosta toki toinen, mutta lauttaa talvella käyttävä raskas liikenne hidastuu, kun vuorot harvenevat”, Parrila jatkaa.
”Me olemme asuneet täällä ikämme, joten emme tiedä, mitä elämä on ilman lauttaliikennettä.”
Raskas liikenne on erityisen tärkeä maitotilalle, jonne tulee säännöllisesti erilaisia tavaratoimituksia lannoitteista rehuihin ja polttoaineisiin, ja kalliilla. Niiden rahteihin nimittäin lisätään ”lauttalisä”.
Esimerkiksi kilpailutetuissa rehunhinnoissa ei juuri ole eroa yritysten kesken, mutta rahdeissa on. Tilauksen saa se, jonka rahdit ovat halvimmat. Vastaavasti joissakin isoissa toimituksissa saa hyvän palkan, kun pyytää toimitukset mantereen puolelle ja käy itse hakemassa ne sieltä.
Yrittäjät huomauttavatkin, että samaisen logiikan perusteella rahtien pitäisi jatkossa laskea.
Meren eläminen eli veden pinnan vaihtelut, myrskyt tai jäät saattavat yllättäen keskeyttää lautan kulun, jolloin maitokuljetukset ovat jonkin aikaa pysähdyksissä.
Maitotilalla maitokuljetukset ovat vielä aivan oma lukunsa, maito kun haetaan joka toinen päivä ja kuljetukset ovat täysin lautan varassa. Meren eläminen eli veden pinnan vaihtelut, myrskyt tai jäät saattavat yllättäen keskeyttää lautan kulun, jolloin maitokuljetukset ovat jonkin aikaa pysähdyksissä.
”Silloin pitää itse yrittäjänä huolehtia, että yritykselle pakolliset kuljetukset saadaan mahdollisuuksien mukaan toteutettua, esimerkiksi sopimalla kuljetusyrityksen kanssa ennakolta poikkeavasta maidon noudosta. Kertaakaan ei ole onneksi jouduttu kaatamaan maitoa maahan”, Kurikka kiittelee.
Lauttaliikenteen keskeytymisestä ei tule mitään viranomaistietoa tai hälytystä. Tilalla pitää itse seurata tilannetta.
”Lautta-aikataulujen vuoksi on parsinavetan aamu- ja iltalypsyjen välissä ollut lähes mahdotonta käydä mantereella asioilla muuta kuin lähinnä pistäytymässä.”
Jos tilalle tulee isompi pelastustehtävä, ensin apuun tulee paikallinen vapaapalokunta. Siitä vie aikansa ennen kuin paikalle saadaan apua lähimmältä eli Kempeleen pelastusasemalta.
Lautalla ei ole yöliikennettä eikä päivystystä silloin, kun jäätie on avoinna. Esimerkiksi kiireellisille eläinlääkärikäynneille tullaan sillä lautalla, jolla ensin päästään. Kiinteän maantieyhteyden ansiosta kumpikin ongelma poistuu.
Myös oma liikkuminen on ollut rajoitettua, Parrila havainnollistaa.
”Lautta-aikataulujen vuoksi on parsinavetan aamu- ja iltalypsyjen välissä ollut lähes mahdotonta käydä mantereella asioilla muuta kuin lähinnä pistäytymässä.”
”Joku vuosi sitten kesäaikataulut olivat vielä hankalammat. Kun ne ajoitettiin turistien mukaan, me asukkaat emme ehtineet juuri mihinkään. Pidimme asiasta ääntä ja päälautan aikatauluja saatiin muutettua”, Kurikka jatkaa.
Hailuodon puoleisen sillan, 767-metrisen Huikun sillan pilareita rakennettiin heinäkuussa. Sillan alituskorkeus on hulppeat 18 metriä. Kuva: Arto TakalampiYrittäjäpariskunta uskoo myös työvoiman saannin Hailuotoon jatkossa helpottuvan maatien myötä, sillä tähän asti työntekijöitä ei ole saanut mantereen puolelta kuin järjestämällä heille majoituksen.
Kuvaava tuore esimerkki tulee lomittajamuutoksesta. Mantereelta tuleva lomittaja ei ehdi viikonloppuisin työpaikalle ajoissa vaan vasta ensimmäisellä mahdollisella viikonlopun lautalla. Sen vuoksi tilanväen onkin itse aloitettava lypsytyö.
”Meillä ei siten ole mahdollista poistua kotoamme lomamatkalle viikonloppuna, vaikka lomittaja olisikin käytettävissä. Eikä lomalla oleva ei voi olla täysin lomalla, ainakaan viikonloppuaamuisin”, Parrila vertaa.
Hailuodon kiinteä yhteys
Kiinteä maantieyhteys yhdistää Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välisen merialueen. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2024 ja se avataan liikenteelle loppuvuodesta 2026. Sillan kustannusarvio on 121 miljoonaa euroa.
Rakennettavaa tietä on yhteensä 8,4 kilometriä. Se koostuu pengertiestä sekä kahdesta sillasta.
Mantereen puoleisen Riutun sillan pituus on 737 metriä ja alituskorkeus 5 metriä, Hailuodon puoleisen Huikun sillan pituus on 767 metriä ja alituskorkeus 18 metriä.
Maantieyhteys korvaa vajaat puoli tuntia kestävän lauttayhteyden. Sitä liikennöi normaalisti päälautta Merisilta. Turistikautena kesällä on käytössä kaksi samaan aikaa liikennöivää lauttaa eli myös lisälautta Meriluoto, joka on muulloin varalauttana.
Lähde Väylävirasto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
