Puulaa kyntää yksi lautta, Hirvensalmen Vintinniemestä Puukonsaareen kulkeva alus. Yksityisen tiekunnan lautta aloitti toimintansa vuonna 2014. Kuva: Anna-Katri HänninenHirvensalmiSaariston elämänlanka uhkaa katketa: ”Kuolinisku elinkeinoille”
Suomessa on 20 tiekuntaa, joiden lossit ja lautat saavat valtiolta yksityistieavustusta. Avustus on nyt vaakalaudalla. Puulan Puukonsaaressa ei olisi lammastilaa ilman lauttaa.Tilaajalle”Löysässä hirressä tässä ollaan”, sanoo maatalousyrittäjä, lautankuljettaja Tiina Jokela.
Jokela on investoinut Hirvensalmen Puukonsaareen viime vuosina lähemmäs 300 000 euroa.
Kaikki alkoi kesälampaista, joita Jokela otti vuonna 2018. Homma alkoi kasvaa, ja Jokela osti vuonna 2020 metsätilan. Kesällä 2022 tilalle nousi kuusi rakennusta, muun muassa lampola ja suvun kalayrityksen tilat.
”Investoin itselleni työpaikan tänne”, kertoo 28-vuotias Jokela.
Tiina Jokela ottaa lampaat sisälle kuukauden päästä. Kesällä lampola on konevarastona. Kuva: Anna-Katri HänninenMäkelän lammastilalla on talvisin 150 aikuista eläintä. Maisemanhoitoaloja on Puukonsaaressa, lähisaarilla ja mantereella 20 hehtaaria.
Lampaiden kasvattamisen lisäksi Jokela työskentelee lossikuskina. Hän aloitti työn 19-vuotiaana.
Saareen pääsee yksityisen tiekunnan lautalla, joka aloitti toimintansa vuonna 2014.
”Jos ei lauttaa olisi tullut, en minäkään täällä olisi”, kertoo Jokela.
Puukonsaari sijaitsee keskellä Puulaa. Mantereelta on sinne 4,2 kilometrin matka.
Keväällä syntyneet karitsat ovat suomenlampaan ja liharotujen risteytyksiä. Kuva: Anna-Katri HänninenNyt valtionavustus saareen kulkevalle lautalle on vaakalaudalla.
Asia koskee Jokelan lisäksi satoja muitakin saarilla asuvia ja mökkeileviä.
Suomessa on 20 tiekuntaa, joiden lossit saavat valtiolta yksityistieavustusta. Eniten yksityisteiden losseja on Turun saaristossa ja Saimaalla.
Puulaa kyntää yksi lautta, Hirvensalmen Vintinniemestä Puukonsaareen kulkeva alus. Sille mahtuu kerrallaan kymmenen henkilöautoa.
Tiina Jokelan mukaan Puula-lautta on lisännyt saarelaisten yhteisöllisyyttä. Kyläyhdistys on herätetty eloon tauon jälkeen. Kuva: Anna-Katri HänninenSaaristolaiset ovat jo valmiiksi eriarvoisessa asemassa, huomauttaa Saaristoasioiden neuvottelukunnan yksityistielossityöryhmän puheenjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.
Osaan Suomen saaristoalueista pääsee maksutta. Valtio kustantaa maantielautat ja yhteysalukset.
Yksityisten tiekuntien ylläpitämät lossit ja lautat puolestaan ovat tiekuntien vastuuhenkilöiden työn varassa. Valtio avustaa niitä, mutta osakkaiden pitää maksaa oma osuutensa.
Lautankuljettaja Ilkka Mäkinen ohjaa Puula-lauttaa Hirvensalmen Vintinniemestä Karttuunselän yli kohti Puukonsaarta. Hän asuu saaressa 2/3-osaa vuodesta. Kuva: Anna-Katri HänninenYksityisteiden valtionavustuksen enimmäismääriä nostettiin vuosille 2023–25 väliaikaisella asetuksella.
Lauttapaikan avustus on vähintään 80 ja enintään 85 prosenttia hyväksyttävistä todellisista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista.
Vuodenvaihteen jälkeen valtion avustuksen tasosta ei ole enää varmuutta.
”Epävirallisissa keskusteluissa virkamiehet sanovat, että korvaus voi olla vuosittain mitä tahansa nollan ja 80:n väliltä”, kertoo Inkeroinen.
”Tämähän tarkoittaa suomeksi sanottuna kuoliniskua saariston elinkeinoille.”
”Tämähän tarkoittaa suomeksi sanottuna kuoliniskua saariston elinkeinoille.”
Inkeroisen mukaan nyt pitäisi valmistella asetus, jossa valtionapu määriteltäisiin jatkossakin vähintään 80 prosenttiin.
Hän toivoo maanantaina alkavasta hallituksen budjettiriihestä ratkaisuja.
”Maaseudun elinvoima on mitä suurimmassa määrin kiinni siitä, että sinne päästään menemään.”
Valtio avustaa yksityisteiden kunnostamista tänä vuonna 6,8 miljoonalla eurolla. Valtaosa käytetään losseihin ja loput kriittisiin siltaremontteihin. Kuva: Anna-Katri HänninenValtio avustaa yksityisteiden kunnostamista tänä vuonna 6,8 miljoonalla eurolla. Viime vuonna tiekunnille jaettiin yhteensä 8,5 miljoonaa euroa.
”Avustus oli monta vuotta 20 miljoonan euron luokkaa. Se olisi meidän näkökulmastamme kestävä taso. Saisimme ylläpidettyä Suomen yksityistieverkkoa ja hoidettua muun muassa lossit”, kertoo Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.
Avustuksesta valtaosa käytetään losseihin ja loput kriittisiin siltaremontteihin.
”Muille yksityisteille ei riitä mitään.”
Ilkka Mäkinen on ajanut Puukonsaaren lauttaa neljä kautta. Kuva: Anna-Katri HänninenAvustus putoaa vielä lisää ensi vuonna, jos keväällä lausunnoilla käyneeseen Liikenne 12 -strategian luonnokseen ei tehdä muutoksia.
Sen mukaan yksityisteiden valtionavustusten määrärahataso vuosina 2026–28 on keskimäärin 6,1 miljoonaa euroa vuosittain. Vuodesta 2029 alkaen avustusta korotetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain.
”On hullua, että yksityiset lossit ja lautat joutuvat taistelemaan samoista rahoista sorateiden kanssa”, sanoo Inkeroinen.
Eero Jokela on kalastanut ammatikseen noin 15 vuotta. Hän vei tiistaina lautalla ahvenia, kuhaa, haukea ja lahnaa Puukonsaaresta mantereelle. ”Jos lautta häviää, en tiedä, onko järkeä jatkaa toimintaa. Kuljetukset menevät niin hankaliksi.” Kuva: Anna-Katri HänninenPuukonsaareen kymmenen vuotta toiminnassa ollut lautta on tuonut paluumuuttoa, yritystoimintaa ja rakennushankkeita.
Tiet ovat upeassa kunnossa, kun kuorma-autot ovat kärränneet saarelle mursketta.
Kiinteistöjä on saaressa noin 40. Vakituisia asukkaita on seitsemässä talossa.
Tiina Jokela kävi koulunsa Mikkelissä. Hänen äitinsä on saarelta kotoisin. Sukua on ollut Puukonsaaressa 1500-luvulta lähtien.
Tiina Jokelan sylissä Myy-kissa. Jokela osti tilan vuonna 2020. Metsää on 30 hehtaaria ja peltoa pari hehtaaria. Kuva: Anna-Katri Hänninen
Tiina Jokela rakentaa tilalleen kuivikekatosta. Muutoin Jokela ei hirveästi uskalla suunnitella tulevaisuutta. Kuva: Anna-Katri HänninenPihapiiriin nousee nyt kuivikevarasto. Muutoin Jokela ei hirveästi uskalla suunnitella tulevaisuutta.
Jos valtion tuki lautalle loppuu, myös lammastilan toiminta loppuu.
Maatalouden kuljetuksia ei voi hoitaa veneellä, eikä yli neljän kilometrin jäätiehen voi Jokelan mukaan luottaa.
Nyt esimerkiksi Jokelan pitää hakea mantereelta talvea varten 250 paalia rehua. Lautalla hän saa tuotua 15 paalia kerralla. Myös teuraseläinten kuljetus hoituu lautalla kätevästi.
”Talvella 30 eläimen vienti vaati kolme reissua edestakaisin.”
Jokelan pitää hakea mantereelta talvea varten 250 paalia rehua. Lautalla hän saa tuotua 15 paalia kerralla. Kuva: Anna-Katri Hänninen
Lampolan visiirit ovat Tiina Jokelan ja enon suunnittelemat. Visiirit avataan ja lampaat ruokitaan ulkopuolelta paalisilppurilla. Tuuliverkko pitää hallin ilman raikkaana. Kuva: Anna-Katri HänninenPuukonsaaren tiekunnan osakkaat maksavat jo nyt tiemaksut mantereella ja saaressa sekä lauttamaksun.
”Jos valtion avustusaste tippuu 10 prosenttia, se tarkoittaa niin älytöntä summaa, että meillä ei ole varaa sitä maksaa.”
”Tuntuu, että yrittämiselle ja töiden teolle heitetään kapuloita rattaisiin.”
4,2 kilometrin lauttamatkaan Hirvensalmen Vintinniemestä Puukonsaareen kuluu puolisen tuntia. ”Mantereen murheet jäävät mantereelle”, sanoo Tiina Jokela. Kuva: Anna-Katri HänninenYksityistiet
Suomen tieverkosta 60 prosenttia (385 000 kilometriä) on yksityisteitä.
Yksityisteille kohdistetut valtionavustukset ovat olleen viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 17 miljoonaa euroa vuodessa.
Kunnat avustavat yksityisteitä noin 35–40 miljoonalla eurolla vuodessa.
Valtion avustusta saa 20 lossia. Yksityisteiden varsilla olevia ja avustettuja lauttayhteyksiä on erityisesti sisävesistössä Pohjois-Savossa (9) sekä Turun seudun saaristossa Varsinais-Suomessa (5).
Osa losseista on tiekuntien omia, mutta suurin osa on vuokralla valtion omistamalta Finferriesiltä.
Saarille kulkee maantielosseja ja lauttoja. Lossi toimii vaijerien varassa ja lautat seilaavat vapaasti.
Lähde: Traficom 2024: Yksityisteiden valtionavustusten vaikuttavuus, loppuraportti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
