Ruotsissa lintumetsien hakkuista kiistellään käräjillä – uhkaako sama suma Suomea?

Suomessa linnunpesien tuhoutumista hakkuissa ei ole käräjillä punnittu, vaikka kesähakkuiden suhde EU-lainsäädäntöön on ollut epäselvä.

Esimerkiksi Ruotsissa ympäristöjärjestöt ovat ajaneet hanakasti lintujen suojelua oikeusteitse. Onko sama vaara Suomessa edessä, kun EU-tuomioistuin on tiukentanut lain tulkintaa?

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan Ruotsissa kiistely metsien suojelusta on yleensäkin tulehtuneempaa kuin Suomessa.

Luonnonsuojeluliitto on tuoreen EU-oikeustapauksen jälkeen halunnut rauhassa katsoa, miten Suomen viranomaiset reagoivat.

”Vuodesta 2000 ongelma on tiedetty, mutta oikeuskäytäntöä ei ole muodostunut. Kaikki ovat vähän odottaneet EU-tuomioistuimen ratkaisua. Ajattelemme, että on parempi, jos siihen tulee nyt selkeitä tarkennuksia työryhmistä.”

Veistola oli mukana vuonna 2000, kun maa- ja metsätalousministeriö edellisen kerran perusti työryhmän pohtimaan kesähakkuita.

”Aiempi työryhmä päätyi suosituksiin. Ne eivät ole kauhean hyvin toteutuneet, vain periytyneet FSC:hen. Suositukset pitäisi ajaa käytäntöön ja lainsäädäntöön.”

”Jos ajattelee isoa kuvaa, pesimäaikaiset hakkuut ovat vain alajoukko metsätalouden aiheuttamia haasteita. Isompi ongelma on metsäluonnon köyhtyminen metsätalouden hakkuiden takia”, Veistola toteaa.

Hän korostaa, että metsien hakkaaminen pesimäaikana on paitsi luonnonsuojelullinen myös eettinen ongelma.

”Lintujen munia ja pesiähän ei saa ryöstää. Ne on turvattu, lintuja ei myöskään saa ampua pesimäaikana”, Veistola vertaa.

”Yhtäkään munaa ei saa ottaa ilman lupaa, mutta 100 000 linnunpesää vuodessa voidaan murskata hakkuissa. Siinä on se epäsuhta.”