Euroopan parlamentti sinetöi Suomen hiilinielun – olemme ainut jäsenmaa, jonka vaatimuksia pienennettiin

Hiilinieluasetus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa (EP) äänin 479–97. Tyhjää äänesti 43.

Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuosina 2021–2030.

Päätöksen myötä koko EU:n hiilinielutavoite kasvaa 265 miljoonasta hiilidioksiditonnista 310:een. Samalla vastuuta jaetaan EU:n valtioiden kesken. Suomen tavoitteeksi tuli 17,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin nielu viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteista syntyi poliittinen sopu jo viime marraskuussa.

”Suomi on ainut maa, jonka tavoite pienenee aiemmasta. Kaikkien muiden jäsenmaiden nielutavoitteet kasvavat. Tähän asti Suomen tavoite oli 22 miljoonan tonnin hiilinielu vuoteen 2025 mennessä”, valottaa vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Niinistö johti asetusta valmistellutta EP:n työryhmää ja kävi neuvotteluja lopputuloksesta komission ja jäsenmaiden kanssa.

Suomen tavoite on jäsenmaista kahdeksanneksi suurin. Ruotsin tavoite on lähes kolminkertainen eli 47,3 miljoonaa tonnia.

”Suomen nielutavoite on maltillinen. Laskentatavan muutos oli meille hyvin edullinen”, Niinistö toteaa.

Suomen tavoite voi vielä EP:n hyväksymisen jälkeenkin muuttua. Niinistön mukaan maille jää oikeus tehdä laskentakriteereihin teknisiä tarkistuksia vuoden 2024 loppuun asti, jos nykyiset laskelmat osoittautuvat virheellisiksi

EU:n hiilinielutavoitteiden kasvattaminen merkitsee Niinistön mukaan lisätuloja maanviljelijöille ja metsänomistajille.

”Kuluttajat toivovat markkinoille hiiltä sitovia tuotteita, ja yritykset ovat valmiita rahoittamaan niitä. Ne, jotka haistavat tämän, tulevat pärjäämään murroksessa”, hän vakuuttaa.

Lisäksi rahaa on luvassa yhteiskunnalta: valtiot joutuvat Niinistön mukaan ottamaan käyttöön taloudellisia kannustimia, joilla viljelijöitä ja metsänomistajia ohjataan toiminnassaan hiilen poistoon ja sidontaan.